Pirteä kevät 2021 sinkauttaa suomalaisurheilijat olympiaruuhkavuoteen – joukkuepeleissä Suomi on menestyskierteessä
Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on koonnut kuudennen kerran laajan suomalaisen huippu-urheilun tilannekatsauksen. Vuoden 2021 alkupuolisko on ollut suomalaisessa huippu-urheilussa pirteä: kesälajeissa on päästy kiinni EM-mitalitasoon laajalla lajirintamalla, talvilajeissa saatiin lukuisia uusia MM-mitalisteja ja joukkuepeleissä on päästy tilanteeseen, jossa EM-lopputurnauspaikat alkavat olla enemmän sääntö kuin poikkeus.
Huippu-urheiluyksikkö arvioi suomalaisen huippu-urheilun kokonaisuutta neljällä sektorilla: olympialajit, paralympialajit, ei-olympialajit ja joukkuepelit omana kokonaisuutenaan, vaikka ne suureksi osaksi olympialajeja ovatkin. Olympia- ja paralympialajeissa edessä on tärkeä vuosi, sillä maaliskuun puoleenväliin 2022 mennessä käydään Olympialaiset ja Paralympialaiset, niin kesä- kuin talvipuolella.
Ensin tulee vastaan kesäkisat Tokiossa. Kun Olympialaisiin on alle kaksi kuukautta aikaa, Suomen mitaliennuste näyttää 1,15 mitalia. Edellisen strategiakauden menestystavoitteen täyttämiseksi tarvittaisiin Tokiosta neljä mitalia.
– Kesälajien mitaliennusteessa on vielä hyvin paljon muuttujia, koska monissa lajeissa on vasta käynnistelty täysimittaista kansainvälistä kilpailua uudelleen koronaviruspandemian jäljiltä. Esimerkiksi suomalaisittain menestyksekkäät uinnin EM-kisat on tuore esimerkki siitä, että tauon jäljiltä kilpailuasetelmat ovat saattaneet heilahtaa reilun vuoden kestäneen epävarmuuden seurauksena, Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki huomauttaa.
– Yleisurheilun EM-halleista ja uinnin EM-kisoista tuli useampi suomalaismitali. Lisäksi Kalle Koljonen otti sulkapallossa historiallisen EM-pronssin ja käynnissä olevissa ampumaurheilun EM-kisoissakin mitalitili on saatu auki. Nämä ovat paitsi saavutuksina sinänsä merkittäviä myös tärkeitä välietappeja matkalla kohti globaalia arvokilpailumenestystä erittäin kilpailluissa kesäolympialajeissa.
Vielä arvaamattomampi on tilanne paralympialajeissa, koska arvokisoja on pystytty järjestämään vielä vähemmän kuin olympialajeissa. Tokion Paralympialaisten mitaliennuste, 4,25, onkin pysynyt ennallaan jo puolitoista vuotta.
– Tällä viikolla parayleisurheilussa käydään EM-kisat. Suomalaisurheilijoiden erittäin lupaavan toukokuun perusteella kisoista on lupa odottaa huippumenestystä ja sitä kautta entisestään vahvistuvaa näkymää Tokioon, Lehtimäki arvioi.
Talvilajeissa kuusi uutta MM-mitalistia
Talvilajeissa lopuillaan oleva kausi on tuottanut Suomelle eri olympialajien MM-kisoista neljä mitalia, yhdeksän pistesijaa ja 18 muuta sijoitusta 16 parhaan joukkoon. Mitaleita on jaettu 105 Pekingin olympiaohjelmassa olevassa lajissa, joten lopuillaan oleva kausi on hyvin verrollinen vuoden päästä kilpailtaviin Olympialaisiin, joissa mitalit jaetaan 109 lajissa.
Huomioitava on toki, että suomalaisittain kahdessa merkittävässä lajissa MM-mitaleita ei ole vielä jaettu; miesten MM-jääkiekko huipentuu vasta viikonloppuna ja naisten MM-jääkiekko siirrettiin elokuulle.
– Ennen jääkiekkoja Suomi on saavuttanut mitaleita kolmessa lajissa: lumilautailussa, maastohiihdossa ja yhdistetyssä. Lisäksi pistesijoille on päästy freestylessa. Kaikista muistakin lajeista menestystä otetaan mieluusti vastaan Pekingissä, mutta kun peilataan laajemminkin menneeseen olympiadiin, nämä lajit erottuvat menestyspotentiaalissa, Lehtimäki toteaa.
– Kun katsomme raakaan dataan perustuvaa menestysennustetta Pekingin Olympialaisiin, ennuste on tämän kauden päätteeksi 3,5 mitalia. Sitä vasten voi sanoa, että tämän kauden MM-kisoissa suomalaisurheilijat ovat onnistuneet realisoimaan mitalipotentiaaliaan hyvin – etenkin, jos jääkiekosta tulee lisää mitaleita.
– Näkisin, että matemaattinen ennuste on tässä kohtaa varovainen. Ilkka Herolasta ja Rene Rinnekankaasta kuoriutui tänä talvena uusi MM-mitalisti henkilökohtaisissa kilpailuissa, Joni Mäestä ja Ristomatti Hakolasta sekä Jasmi Joensuusta ja Johanna Matintalosta viesteissä. Kun näiden uusien mitalistien rinnalle saadaan vielä palautettua vanhat tutut mitalistit, kuten Iivo Niskanen ja Enni Rukajärvi, näkymä olympiatalveen on vahva, Lehtimäki lisää.
Tulevien talviparalympialaisten suhteen ilmassa on samaa arvaamattomuutta kuin kesäpuolella. Menneelle talvelle suunnitellut lumilajien MM-kisat siirtyivät, ja kansainväliset kilpailut jäivät erittäin vähiin.
– Ennuste pohjautuu lähes kaikissa lajeissa aikaan ennen kuin koronaviruspandemia puhkesi. Suomen syömähampaista Matti Suur-Hamari ja Santeri Kiiveri pääsivät osallistumaan bravuurilajeissaan vain yhteen maailmancup-tapahtumaan koko talvena. Niissä he osoittivat olevansa edelleen hyvässä mitalivauhdissa, Lehtimäki toteaa.
Joukkuepeleissä EM-taso enemmän sääntö kuin poikkeus
Joukkuepeleissä positiivinen kierre jatkuu. Kesällä on edessä historiallinen EM-lopputurnaus miesten jalkapallossa ja EM-kotikisat miesten lentopallossa, loppuvuodesta puolestaan sekä miesten että naisten salibandyn MM-kisat. Lisäksi alkuvuoden aikana EM-lopputurnauspaikan ovat varmistaneet naisten jalkapallo- ja lentopallomaajoukkueet sekä miesten koripallo- ja futsalmaajoukkueet.
– Ilolla voi todeta, että EM-lopputurnauspaikat alkavat olla suomalaisille maajoukkueille enemmän sääntö kuin poikkeus. Kun maailmanrankingeissakin suunta on lähes poikkeuksetta oikea, tähtäintä voidaan hiljalleen alkaa realistisesti siirtää suomalaisen huippu-urheilun strategiaan kirjattujen menestystavoitteiden mukaisesti myös MM-lopputurnauspaikkoihin, Lehtimäki iloitsee.
Toinen joukkuepelien kannalta oleellinen menestysmittari on ammattipelaajien ja -valmentajien määrän kasvattaminen ulkomaiden huippusarjoissa. Vuosi sitten miespelaajia oli ykköstason sarjoissa 109 ja naisia 51, nyt ollaan lukemissa 112 ja 63.
– Erityisesti nostaisin esiin suomalaisten NHL-pelaajien määrän. Menneellä kaudella NHL-jäillä nähtiin 60 suomalaispelaajaa, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin, vaikka runkosarjan pelimäärä oli koronaviruspandemian takia normaalia pienempi. Se on upea asia, joka heijastuu vahvasti myös maajoukkueen menestysnäkymään kohti Pekingiä mentäessä.
Ammattilaisuus ja ammattilaisena menestyminen on päätavoite myös joissakin yksilölajeissa. Golfissa alkuvuosi on ollut menestyksekäs, sillä jo kolme suomalaispelaajaa on yltänyt kärkikolmikkoon miesten Euroopan kiertueella ja toukokuussa pelatussa PGA Championshipissa nähtiin ensimmäistä kertaa miesten major-turnausten historiassa kaksi suomalaispelaajaa. Myös naisissa Matilda Castrén pelaa major-turnauksessa (US Open) tällä viikolla.
Tenniksessä Emil Ruusuvuori on puolestaan kivunnut uransa ennätyssijalle 74 maailmanlistalla. Nelinpelissä Henri Kontinen on saanut seurakseen sadan parhaan joukkoon Harri Heliövaaran.
Ei-olympialajeissa koronan vaikutukset näkyvät edelleen karusti. Formula 1:n ja rallin MM-sarjat on saatu käynnistettyä, mutta muuten kilpailutoiminta on ollut vähäistä.
– Niissä lajeissa, joissa on kilpailtu, on tullut myös menestystä: vaikkapa joukkuevoimistelussa Minetit otti EM-hopeaa, Lehtimäki muistuttaa.
TUNNUSLUKUJA SUOMALAISEN HUIPPU-URHEILUN TILANNEKATSAUKSESTA 31.5.2021
Pekingin talviolympiakisojen mitaliennuste: 3,5
Pekingin talviparalympiakisojen mitaliennuste: 1,75
Tokion kesäolympiakisojen mitaliennuste: 1,15
Tokion kesäparalympiakisojen mitaliennuste: 4,25
HUY:n kriteerit täyttävien talenttien määrä talvilajeissa: 9 (kesälajeissa 25)
Maajoukkueiden maailmanrankingsijoitukset joukkuepeleissä 31.5.2021 (miehet/naiset):
Salibandy: 1./3.
Jääkiekko: 3./3.
Lentopallo: 36./50.
Koripallo: 32./58.
Jalkapallo: 54./24.
Käsipallo: 62. (yhdistetty M+N)