Asiantuntijatoiminta on tärkeä osa kansainvälistä urheilumenestystä
Urheilijan ympärillä toimiva asiantuntijatiimi on tärkeä voimavara matkalla kohti kansainvälistä menestystä. Alle 18-vuotiaiden naisten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja ja Nuorten Olympiavalmentaja Mira Kuisma on tyytyväinen omaan laajaan valmennusryhmäänsä. Uintivalmentaja ja niin ikään Nuorten Olympiavalmentaja Matti Mäen mielestä on tärkeää, että informaatio kulkee sulavasti eri asiantuntijoiden välillä ja yhteistyöstä tulee toimiva kokonaisuus.
Huippu-urheilusta on tullut viime vuosikymmeninä yhä ammattimaisempaa toimintaa ja kilpailu kiristyy päivä päivältä. Kansainväliseen menestykseen eivät enää riitä pelkästään kova motivaatio tai keskimääräistä paremmat taidot. Menestys vaatii ammattitaitoa kaikilta mukana olevilta toimijoilta, jotka ovat mukana matkassa harjoitushallilta aina palkintopallille asti. Asiantuntijuutta osataan hyödyntää niin kiekkokaukalossa, kuin uima-altaassakin.
Mira Kuisma tietää, kuinka paljon ammattitaitoa ja -apua tarvitaan yhden menestyvän joukkueen ympärille. Elokuusta 2018 alle 18-vuotiaiden naisten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana toiminut Kuisma korostaa toimivan yhteistyön merkitystä, matkalla kohti kansainvälistä menestystä.
Omalla pelaajaurallaan KalPassa, Kärpissä ja Suomen maajoukkueessa pelannut maalivahti on nähnyt läheltä lajin kehityskaaren. Pelaajamäärä on kasvanut ja laji on nyt ammattimaisempi, kuin vielä vaikka kymmenen vuotta sitten.
– Aikaa on kulunut kymmenen vuotta siitä, kun oma maajoukkue- ja pelaajaura tuli päätökseensä. Ollaan lajina otettu isoja askeleita ja eteenpäin on tultu. Kehitys on ollut oikeansuuntaista. Taloustilanne on parantunut tukien osalta, vaikka edelleen pelaajien pitää seuroissa maksaa pelaamisesta ja ohessa pitää usein tehdä töitä, jos ei opiskele. Uskon, että sponsoreiden hankkiminen on nyt helpompaa kuin kymmenen vuotta sitten, Kuisma kertoo.
Oman pelaajauransa päätyttyä, Kuisma siirtyi nopeasti valmennustehtäviin, jotka veivät hänet myös ulkomaille. Kaksi erillistä valmennusreissua Itävallan nuorten maajoukkueessa toivat perspektiiviä, siihen mikä kotimaan valmennustilanne oli. Vaikka alppimaan lajikulttuuri laahasikin perässä, jäi valmennusreissulta myös hyödyllisiä ideoita mieleen.
– Lajikulttuuri on heillä (Itävalta) takamatkalla verrattuna Suomeen ja pelaajien määrä on selkeästi pienempi. Kulttuuri urheilemiseen ei ollut ainakaan silloin vielä sillä tasolla, millä se Suomessa yleisesti on. Itävallan alle 18-vuotiaiden valmennusryhmässä oli kuitenkin jo tuolloin tarjolla psyykkistä valmennusta, mikä oli siihen aikaan edelläkäymistä, Kuisma kertoo.
Kuisma on päässyt nauttimaan menestyksestä nykyisessä työssään alle 18-vuotiaiden maajoukkueen peräsimessä. Vuonna 2019 joukkue saavutti MM-turnauksesta pronssia, kaatamalla Venäjän pronssiottelussa lukemin 3-0.
Kuisman lisäksi maajoukkueen johtoryhmään kuuluu kahdeksan muuta toimijaa. Valmentajien ja joukkueenjohtajan lisäksi mukana on myös lääkäri, fysioterapeutti, huoltaja ja psyykkinen valmentaja. Päävalmentajan tehtävänä on johtaa prosessia, jossa on mukana isompi työryhmä. Asiantuntijat tuovat soppaan omat mausteensa ja niitä täytyy osata lisätä oikeissa mittasuhteissa. Kuisma on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen.
– En koe, että meidän ryhmästä puuttuisi tällä hetkellä minkään alan asiantuntijaa. Apu on kyllä saatavilla ja monella eri osa-alueella. Tämä säästää omia voimavaroja, kun omien alojensa asiantuntijat tekevät hyvin omat työnsä. Oma roolini on ohjelmoida ja organisoida erilaisten asiantuntijoiden käyttöä. Ison johtoryhmän perustana on hyvin toimineet käytännöt Oulun Kärppien organisaatiossa. Kuortaneen urheiluopistolta löytyy myös hyviä asiantuntijoita, jotka ovat käytettävissämme, Kuisma kertoo.
Työtä tehdään pelaajien vuoksi ja onkin tärkeää, että eri alojen asiantuntijat tukevat oikealla tavalla nuorten urheilijoiden kasvua. Toimivan ryhmätyön etuna on myös se, että valmentajat pääsevät keskittymään heidän päätehtäväänsä – valmentamiseen. Kuisma kehuu oman työryhmänsä yhteispeliä.
– Kun seuratoiminnassa pääsee yli siitä syksyn organisoinnista ja ohjaamisesta, niin yhteistyö asiantuntijoiden kanssa helpottaa ehdottomasti omaa työurakkaa ja antaa aikaa keskittyä jäävalmentamiseen ja kanssakäymiseen pelaajien kanssa. Pystymme yhdessä asiantuntijoiden kanssa aikatauluttamaan ja jakamaan tietoa niin, että sitä voidaan jakaa pelaajille ympäri vuoden, sopivan kokoisissa osissa, Kuisma kertoo.
Urheilun toimintakulttuuri muuttuu jatkuvasti ja mukana olevien toimijoiden on pystyttävä reagoimaan muutoksiin nopeasti ja oikeilla keinoilla. Vaikka lajin valmennuskulttuuri ja tietotaito olisivat kansainvälistä kärkitasoa, pitää myös muiden osa-alueiden pystyä tukemaan urheilijoita ja joukkuetta mahdollisimman laadukkaalla tavalla.
Asiantuntijatoiminnan tärkeimpänä tehtävänä onkin varmistaa paras ja viimeisin tieto, osaaminen ja tuki urheilijoille, valmentajille, lajeille ja muille huippu-urheilutoimijoille, ja täten parantaa suomalaista huippu-urheilumenestystä.
Tuen muoto vaihtelee urheilijan iän mukaan
Nuoren ja kehittyvän urheilijan kohdalla asiantuntijatoiminta keskittyy perusasioihin; riittävän monipuoliseen harjoitteluun, terveystietoisuuteen ja riittävään levon määrään. Kun siirrytään kohti huippu-urheilu vaihetta, asiantuntijatoimintaa tarvitaan tukemaan muun muassa harjoittelun suunnitelmallisuutta ja kokonaiskuorman hallintaa. Kuisman mukana asiantuntijoiden mukanaolo on erityisen tärkeää, kun nuoret urheilijat kasvavat huippu-urheilijoiksi.
– Me ollaan koettu, että erityisesti nuorten urheilijoiden kohdalla eri alojen asiantuntijat ovat erityisen tärkeässä roolissa. Tässä vaiheessa opetellaan vielä huippu-urheilijaksi kasvamista, mutta samalla me pystymme valmistamaan heitä hyvin myös tuleviin haasteisiin. Meidän tilannetta helpottaa se, että iso osa pelaajista elää samalla kampusalueella Kuortaneella, joten heidät on helppo tavoittaa, Kuisma kertoo.
Urheilija on kokonaisuus, joka viritetään huippukuntoon keskittymällä jokaiseen mahdolliseen osa-alueeseen. Kuisma kertoo, että maajoukkuetoiminnassa yritetään tehdä monipuolista seurantaa ja käymään keskusteluja urheilijoiden kanssa siitä missä mennään. Kokonaisuudessa päävalmentaja on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen omassa lajissaan. Tulevaisuudessa hän haluaisi nähdä asiantuntijatoimintaa yhä laajemmin suomalaisessa urheilussa.
– Asiantuntijatoimintoja pitäisi omasta mielestäni oppia käyttämään yhä enemmän. Ei meilläkään muutokset ole tulleet sormia napsauttamalla, vaan käytäntöjä on ensin opeteltu seuratasolla ja sieltä ne on siirretty mukaan maajoukkuetoimintaan. Miten pystyisimme hyödyntämään erilaista asiantuntijuutta niin, että sitä olisi urheilijoiden arjessa viikoittain, jopa päivätasolla, Kuisma pohtii.
– Koen, että jääkiekko on lajina tietyllä tapaa edelläkävijä ja uskaltaa kokeilla uusia juttuja. Toivoisin, että muutkin lajit kokeilisivat ja opettelisivat laajemman valmennusryhmän käyttöä, Kuisma päättää.
Yksilölaji joukkuehengellä
Matti Mäen kohdalla kipinä valmentamiseen syttyi vajaan 9000 kilometrin päässä kotikaupunki Oulusta. Suomea Ateenan olympialaisissa edustanut uimari oli päättänyt oman kilpauransa kauteen 2006 ja haki uusia kokemuksia Malesiasta, jonne hän lähti paikallisen maajoukkueen apuvalmentajaksi. Oppia tuli meritoituneelta australialaisvalmentajalta, joka toimi maajoukkueen päävalmentajana. Lopetuspäätös ei pitänyt ja mies nähtiin altaassa vielä vuoden 2008 EM-uinneissa, mutta siemen valmennusuran alulle oli kylvetty.
– Olin työharjoittelussa Malesiassa kesällä 2007 ja toimin siellä paikallisen maajoukkuevalmentajan apuvalmentajana. Se oli kyllä todella mielenkiintoinen reissu, Mäki kertoo.
Nykyään Mäki toimii Nuorten Olympiavalmentajana ja on toiminut Helsingfors Simsällskapin (Simmis) päävalmentajana jo kymmenettä vuotta. Ennen päävalmentajan pestiä, mies toimi seurassa nuorten valmennuspäällikkönä. Mäki tietää mitä kansainvälinen menestys vaatii uinnissa ja nyt hän haluaakin opastaa nuorempia sukupolvia matkalla kohti menestystä. Kilpailu on vuosi vuodelta tiukempaa ja suomalaisten huippusijoitukset arvokisoissa kertovat laadukkaasta valmennustyöstä. Laji kehittyy myös nopeasti.
– Lajitekniikassa on nähty isoja harppauksia viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana. Tämä on yksi selkeä muutos. Tällä vuosituhannella on määritelty myös tarkemmin olosuhdeasioita. Harjoittelussa tulee koko ajan myös uusia innovaatioita, Mäki kertoo.
Simmiksessä Mäki tekee tiivistä yhteistyötä apuvalmentajiensa kanssa. Yksi valmentaja ei ehdi kaikkialle ja työtehtävien jakaminen laajemmalle on myös urheilijoiden etu. Mäki kertoo, että esimerkiksi uimareiden voimaharjoitteluun tuo fysiikkavalmennuksen asiantuntija oman osaamisensa.
– Ollaan tehty yhdessä tiimivalmennusta ja omalla kohdalla apuvalmentajat tekevät aktiivisesti valmennustyötä, eivätkä he ole paikalla vain kellottamassa urheilijoita. Omilla apuvalmentajillani on kaikilla erikoisosaamista joltain tietyltä alueelta ja sitä halutaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, Mäki avaa.
Yhteistyö toimii hyvin myös eri seurojen uintivalmentajien kanssa. Viime vuosina Mäki kävi muun muassa säännöllisiä keskusteluja Eetu Karvosen, Toni Piiraisen, Marko Malvelan ja Jere Jänteen kanssa, joissa nelikko sparrasi toisiaan valmennukseen liittyvissä asioissa. Valmentaja kehuu avointa ilmapiiriä, joka vallitsee suomalaisessa uintiperheessä.
– Samurai-ryhmänä tunnettu yhteisprojekti tuli päätökseen viime vuonna, mutta koin itse sen erittäin mielekkäänä ja tärkeänä toimintana. Juteltiin noin kerran viikossa yhdessä valmennuksesta ja sparrattiin toisiamme, Mäki kertoo.
Henkinen valmennus on voimavara
Mäki kokee, että henkisen ja psyykkisen valmennuksen käyttöä pitäisi pyrkiä lisäämään suomalaisessa urheilussa. Hänen mukaansa ei riitä, että henkistä valmennusta on tarjolla harjoitusten ulkopuolella – se pitäisi pystyä sulauttamaan myös itse harjoituksiin. Simmiksessä psyykkisen valmennuksen asiantuntijatoiminnasta vastaa seurassa myös valmentajana aiemmin toiminut Laura Koivusalo.
– Koen sen tärkeäksi osa-alueeksi. Se on toki myös henkilökohtainen kysymys, jotkut kokevat sen tärkeämmäksi kuin muut. Itse pidän sitä valtavan tärkeänä asiana ja olen iloinen, että sellainen asiantuntijuus on käytettävissä. On tärkeää, että myös valmentaja pystyy kehittämään itseään tällä alueella, Mäki kertoo.
Eri alojen asiantuntijoilla on tärkeä rooli Mäen urheilijoiden valmentautumisessa.
– Omat kärkiurheilijani ovat käyttäneet fysiikkavalmennusta ja tiivistä yhteistyötä on tehty myös urheilupsykologin kanssa. Meillä on ollut seurassa URHEA-ryhmä, jolla on ollut suurempi mahdollisuus asiantuntijuuden käyttöön, Mäki kertoo.
URHEA:n kautta asiantuntijatoimintoja on ollut helposti saatavissa ja niitä on myös käytetty. Tulevaisuudessa Mäki haluaisi nähdä yhteistyötä tehtävän vielä laajemmin. Valmentajan mielestä on tärkeää, että informaatio kulkee sulavasti eri asiantuntijoiden välillä ja yhteistyöstä tulee toimiva kokonaisuus – ei joukko yksittäisiä toimijoita urheilijan ympärillä. Mäen mukaan vastuu tiedon sujuvasta kulusta on aina valmentajan harteilla.
Mäen omat valmennettavat ovat pääosin lukioikäisiä ja sitä vanhempia. Valmentaja on samaa mieltä siitä, että nuorempien urheilijoiden kohdalla asiantuntijatoiminnan pääpiste on urheilijaksi kasvamisessa, kun taas huippu-urheilijoiden kohdalla huomio kiinnittyy tiukemmin tuloksen ulosmittaamista tukeviin toimiin.