Liikkujan polku -verkoston vaalivaikuttaminen starttasi vauhdikkaasti
Liikkujan polku -verkoston vaalivaikuttamistilaisuudessa 1.9. kokoonnuttiin liikuntayhteisön eduskuntavaaliteemojen äärelle. Asiantuntijoiden alustukset syvensivät ymmärrystä ja pohjustivat keskustelua teemoista ja yhteisistä vaikuttamisen tavoista. Tilaisuus järjestettiin osana verkoston vaikuttamisen teemaryhmän toimintaa.
Teemaryhmän kuljettajat, Koululiikuntaliiton toiminnanjohtaja Kristiina Jakobsson ja Suomen Liikunnan Ammattilaisten pääsihteeri Johanna Manninen, painottivat avauksessaan resilienssin, pitkäjänteisyyden ja yhteistyön merkitystä ajassa, jossa tapahtuu toimintaympäristön muutoksia kiihtyvällä tahdilla. Niiden merkitys on konkretisoitunut vaaliteemojen työstössä, sillä teemoja on rakennettu pitkin vuotta laajan verkoston voimin. Seuraavaksi olisi tärkeää löytää keinoja teemojen eteenpäin viemiselle ja konkretisoinnille.
– Vaikuttamistyö eduskuntavaalien alla on erityisen merkittävää näinä epävakaina aikoina, kun liikunnan ja urheilun on turvattava selkänojansa. Jos liikkumisen tärkeys on kirjattu hallitusohjelmaan, se suojaa esimerkiksi pakkosuluilta ja muilta heikennyksiltä, kuljettajat korostivat.
Arkiliikunta liikunnallisen elämäntavan peruspilarina
Liikkuvat-kokonaisuuden ja arkiliikunnan edellytysten kehittäminen muodostavat yhden liikuntayhteisön kärkiteemoista. Liikkuvat-ohjelmilla edistetään matalan kynnyksen liikkumismahdollisuuksia arjen toimintaympäristöissä, kuten päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja ikäihmisten arjessa.
Alustuksessaan Liikkuva koulu -ohjelman ohjelmajohtaja Antti Blom avasi ohjelmien tavoitteita ja vaikutuksia. Hän korosti, että elämme monihäiriötilanteessa.
– Tällä hetkellä meillä on yhteiskunnassa monta yhtäaikaista häiriötekijää, jotka heijastuvat myös liikkumiseen. Pelkästään pandemiasta johtuva hyvinvointivaje näkyy erityisen vahvasti nuorten keskuudessa muun muassa polarisaation voimakkaana vahvistumisena, Blom kuvasi.
Sekä kentän että puolueiden viesti kuuluu, että Liikkuvat-kokonaisuutta tulee arvioida jatkossa aiempaa laajemmin, jotta sitä voidaan kehittää vaikutusarvioiden perusteella.
– Yhteiskunnalle lankeaa suuri lasku, johon pitäisi reagoida nopeasti – eikä vasta 5 tai 10 vuoden päästä. Liikkuvat-ohjelmilla on saatu aikaan hyviä tuloksia, joten niiden edistämiselle on vahvat perusteet, Blom jatkoi.
Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson toi alustuksessaan esille erityisesti ulkoilun näkökulmaa arkiliikuntakeskusteluun. Suomalaiset ovat ulkoilukansaa ja 2/3 kaikesta suomalaisten liikkumisesta tapahtuu ulkona.
Jos tavoitteena on kehittää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa, eduskuntavaaliteemoissa tulee ymmärtää kysyntä ja tarjonta.
– Olosuhderakentamisen osalta pitäisi osata kysyä ihmisiltä, mitä he haluavat kehittää, miten he haluavat liikkua. Kun puhutaan palveluista, tulee pystyä luomaan tarjontaa kysytyille lajeille – jotta ihmiset pääsevät liikkumaan haluamallaan tavalla. Kysynnän tunnistamisella on merkittävä rooli, jos tavoitteena on saada ihmiset liikkumaan, Karlsson painotti.
Mielekäs liikuntaharrastus jokaiselle lapselle
Harrastamisen Suomen malli on konkreettiseksi muotoutunut työväline, jonka tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Mallin avulla voidaan lisätä lasten päivittäistä liikkumista ja luoda pohjaa liikunnalliselle elämäntavalle.
Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari totesi, että Suomessa harrastamista ja sen vaikutuksia on tutkittu runsaasti ja lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia tuetaan julkisin varoin paljon.
– On ymmärretty laajasti, että harrastusten tukeminen on myös ennaltaehkäisevää työtä syrjäytymisen ja sen vaaraan joutumisen vähentämiseksi. Harrastamisen Suomen mallilla on valtava merkitys lasten yhdenvertaisten harrastamisen edistämisessä, Kivisaari muistutti.
– Tällä vaalikaudella on saavutettu kaksi tärkeää kulmakiveä: mallin kirjaaminen nuorisolakiin ja Opetushallituksen yhteyshenkilö, jonka tehtävänä on tukea kuntia ja harrastusten järjestäjiä ja osallistua toiminnan kehittämiseen. Seuraavalla hallituskaudella mallia on syytä kehittää entistä vaikuttavammaksi ja vielä kattavammin lasten eri tarpeita ja toiveita palvelevaksi, Kivisaari jatkoi.
Vaikuttamistyön vahvuutena ihmiset ja verkostot
Liikunta- ja urheiluyhteisön yhteinen näkemys on, että liikkeen ja liikunnan edistämisen tulee olla yksi hallitusohjelman avaintavoitteista. Liikunta on arvokasta itsessään, mutta lisäksi siihen liittyy useita hyötyjä ihmisille ja yhteiskunnalle: terveys ja hyvinvointi, työllisyys, koulutus ja oppiminen, talous, maanpuolustus sekä ympäristö ovat ilmeisimpiä. Liikkeen ja liikunnan lisääminen on tulevalle hallitukselle olennainen tapa vaikuttaa näihin kaikkiin ja alentaa liikkumattomuuden mittavia yli kolmen miljardin kustannuksia yhteiskunnalle.
Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto muistutti, että aika on otollinen liikunnan ja urheilun yhteiskunnallisen merkityksen esille nostamiselle. Vaalivaikuttamisessa liikunta- ja urheiluyhteisön vahvuus ovat laaja liikuntaa edistävä ja urheilusta innostuva verkosto.
– Liikunnan ja urheilun valtava etu on se, että sen parissa työskentelevillä on vahva liittymäpinta ja oma tunnekokemus. Loppujen lopuksi ratkaisevaa eivät ole taloudelliset resurssit, vaan intohimoiset ihmiset vaikuttamisen takana, Susiluoto korosti.
Liikunta- ja urheiluyhteisön vaalitavoitteet luovat tärkeän perustan yhteiselle vaikuttamiselle kohti kevään eduskuntavaaleja. Teemoja on edistettävä poikkihallinnollisesti ja laajalla rintamalla.
– Jokaisella taholla voi toki olla omat kärkensä, mutta on tärkeää nivoa ne yhteisiin teemoihin. Näin syntyy punainen lanka ja saamme tarvittavia toistoja. Mitä useammasta tulokulmasta teemoja nostetaan esiin, sen vaikuttavampia olemme, Susiluoto painotti.