Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
Blogi
25.01.2024 | Blogi

Matti Heikkinen: Ympyrä sulkeutuu

Pariisin olympialaisiin on tänään 183 päivää ja paralympialaisiin 216 päivää. Nuorten talviolympialaiset ovat käynnissä Etelä-Korean Gangwonissa, jossa Suomen joukkue kilpailee kymmenessä lajissa 51 kilpailijan voimin. Suomalaisen huippu-urheilun olympiadin mittaisen strategiakauden viimeinen vuosi on käynnistynyt ja Parisiin kisojenkin myötä yksi ympyrä sulkeutuu suomalaisessa urheilussa.  

Yhden ajanjakson, olympiadin, loppu on uuden alku. Urheilu on jatkumo, jossa urheilijat ja valmennus, asiantuntijat, johto ja eri organisaatiot mahdollistavat urheilun positiivisen voiman yhteiskunnassa, ilon ja inspiraation ihmisten arkeen. Olin osana Suomen nuorten talviolympiajoukkuetta Etelä-Koreassa ensimmäisinä kisapäivinä. Näissä kisoissa 15–18-vuotiaat nuoret mittaavat omaa tekemistään kansainvälistä vaatimustasoon ja kokevat aidon olympiakokemuksen, mahdollisesti kohti aikuisten kisoja. Seuraavaksi pari havaintoa kisoista ja urheilijoiden kanssa käydyistä keskusteluista. 

Nuorille kisat ovat yhtä tärkeät kuin olympialaiset aikuisille. Tämä on hyvä muistaa, kun me aikuiset puhumme “oppireissusta”. Nuoret ovat tehneet paljon määrätietoista työtä sen eteen, että ovat päässeet kisajoukkueeseen. Halu kehittyä oli aistittavissa jokaisessa kohtaamisessa. Kisoja on takana nyt kuusi päivää. Urheilullista menestystä on saatu mitalin ja kahden pistesijan verran: Jaakko Koskinen otti pronssia freeskissä, Amélie Björkstén oli 7:s alppihiihdossa ja Sofia Mattila 8:s mäkihypyssä. Sekajoukkuemäessä päästin kymppisakkiin 10:nnellä sijalla. 

Toinen havainto on kansainvälisen vaatimustason ja yhteistyön merkityksen ymmärryksen tärkeys. Kansainvälinen olympiakomitea tuo yhteen yli 200 jäsenmaan toimijoita. Se yhdistää urheilun kautta, inspiroivien urheilusuoritusten myötä, mutta myös vaikeissa kansainvälisissä kysymyksissä. Vaihdoin pinssit Ukrainan joukkueen jäsenten kanssa.  

Ympyrä sulkeutui Etelä-Korean kisoissa myös omakohtaisesti. Olin urheilijana vuoden 2018 olympialaisissa ja nyt samoilla kisapaikoilla urheilujohtajana. Kokemus tuo näkemystä, ja voin sanoa, että urheilussa on tärkeä ymmärtää eri toimijoiden roolit ja tehtävät sekä ennen kaikkea ymmärtää erilaisia näkemyksiä siitä, mitä voisimme tehdä yhdessä urheilussa, sillä yhteistyö sekä hien hajussa että kabinettien kohtaamisissa vie asioita eteenpäin. Kilpailu syntyy luonnostaan, yhteistyö tekemällä. 

Kuuden vuoden jälkeen oli helppo sopeutua kisakylän ruokalaan ja majoitukseen. Kaikki toimii, kuten ennenkin, kiitos fiksujen urheilijoiden ja koko kisajoukkueen taustatiimin pitkäjänteisen yhteistyön. Ja nykyisen kv-työn tekemisessä auttavat pinssit, hymy ja Emma Terho (KOK:n urheilijakomission pj). Emman position merkitystä ja hänen tekemäänsä kansainvälistä työtä harva osaa ajatella Suomessa. Oli hienoa käydä mutkatonta vuorovaikutusta KOK:n, kansainvälisten lajiliittojen ja kansallisten olympiakomiteoiden edustajien kanssa. 

Lopuksi vielä pari sanaa arjen työstä kisoissa. Kävin parin otteeseen Alpensian hiihtopaikan voitelukopilla. Kahdeksan ampumahiihtäjän sukset huollettiin yhden huoltomiehen toimesta. Huoltomies Pasi Sormunen sai todistettavasti vilpitöntä kiitosta urheilijoilta. Ja kuulemma 2018 kisojen käsikuviotestien tuloksista oli hyötyä. Jatkuvuus yli sukupolvien on tärkeää, hymy ja arjen yhteistyö auttaa.