Taina Susiluoto ja Tia Yrjölä: Lasten liikkumiseen tarvitaan muutos 

Ihminen on luotu liikkumaan läpi elämän. Liikkuminen ja kehonhallinta kulkevat käsi kädessä, ja niinpä lasten motoristen kykyjen kehittymisessä aktiivisella liikkumisella on suuri merkitys. Liikkumisella on todettu olevan paljon suotuisia vaikutuksia myös aivojen toiminnalle. Liikkumisen ja liikunnan merkityksestä on puhuttu pitkään ja paljon. Tästä huolimatta viimeaikaiset tilastot näyttävät valitettavan kehityssuunnan: perheiden liikkumiskulttuuri eriytyy, ja Move-mittausten mukaan neljä kymmenestä lapsesta liikkuu terveytensä kannalta niin vähän, että se voi haitata arjessa pärjäämistä.

Liian vähäinen liikkuminen arjessa voi aiheuttaa sairastumista, yksinäisyyttä, oppimisvaikeuksia ja mielenterveyden haasteita. Mittaukset kertovat, että päiväkoti-ikäiset ja alakoululaiset liikkuvat enemmän kuin teinit, joiden askelten määrä lukiovaiheessa on jopa vähäisempi kuin työikäisillä. Ongelmat kasautuvat yksilöille huonona fyysisenä kuntona, mielenterveyden haasteina ja yksinäisyytenä. Liikkumattomuuden yhteiskunnalliset vaikutukset ovat vuosittain vähintään 4,7 miljardia euroa ja mielenterveyskustannukset vähintään 11 miljardia euroa.

Liikkumattomuus on onneksi asia, jolle meistä jokainen voi osaltaan tehdä jotakin. Turvallinen ja matalalla kynnyksellä toteutettava päivittäinen liikkuminen kuuluu kaikille, niin lapsille, nuorille kuin aikuisille. Liikunnallinen elämäntapa lähtee useimmiten jo lapsuudesta. Niinpä perheitä kannattaa kannustaa yhdessä liikkumiseen. Ulkoilun ja vaikkapa luonnossa liikkumisen ei tarvitse olla tavoitteellista, vaan tuoda iloa ja energiaa. Liikkuminen voi kertyä useista pienemmistäkin hetkistä päivän aikana.

Moni meistä voi lisätä yksinkertaisia asioita arjessa – nousta portaita hissin sijaan, jäädä bussista pysäkkiä aiemmin ja kävellä, nousta kokouksen keskellä seisomaan ja vähän venytellä, kävellä kauppaan auton ajamisen sijaan, pyytää naapurin kävelylle ja juttelemaan. Jokainen voi osaltaan olla tässä esimerkinnäyttäjä, viestiä muille liikkumiskulttuurin puolesta ja samalla tehdä näin oman lupauksensa Suomelle ja tuleville sukupolville.

Meillä on myös mahdollisuus tehdä yhteiskunnassa merkittäviä asioita, jotka lisäävät liikettä. Lasten liikkumisen kannalta merkityksellistä kodin esimerkin lisäksi on lasten arki päiväkodeissa ja kouluissa. Suomessa on hyviä esimerkkejä toimivista malleista, kuten Liikkuva koulu ja Harrastamisen Suomen malli. Osa kouluista ja päiväkodeista toimii mallikkaasti. Lasten liikkumattomuuden haaste on kuitenkin niin suuri, että meidän tulisi tavoitella yhteiskunnallista systeemistä muutosta, jossa jokaisella lapsella olisi mahdollisuus oman koulunsa arjessa liikkua enemmän pitkin päivää ja välitunneilla. Myös liikettä lisäävien urheiluseurojen yhteistyö koulujen tiloissa koulupäivän jälkeen olisi tärkeää saada vakiinnutettua erilaisin toimin, kuten vaikkapa ohjaajien palkkatuella ja tilojen vuokramaksujen vapautuksilla.

Liikkuva ja siten hyvinvoiva Suomi on kaikkien etu. Kannustammekin hakemaan aktiivisesti uusia keinoja lisätä liikkumista vanhempina, seuratoiminnan mahdollistajina ja yhteiskunnan rakentajina. Liikkeen lisääminen tuo iloa ja hyvää oloa elämään.

Taina Susiluoto on Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja. Tia Yrjölä on Saarioisten kuluttajakokemuksesta vastaava johtaja. Saarioinen tukee Olympiakomitean Lasten Liike -toimintaa.