Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä

Tulevaisuuden vaikuttamistavoite: urheiluyläkoulut osaksi koulutusjärjestelmää

Toisin kuin monessa muussa tavoitteellisessa tai ammattiin johtavassa toiminnassa, urheilu-uralle ei ole siihen valmistavaa formaalia koulutusta Suomessa. Useissa Euroopan maissa urheilijoiden kouluttautumisen ratkaisuna on yhteensovittaa koulutusta ja tavoitteellista urheilua. Tätä ajattelutapaa kutsutaan urheilijan kaksoisuraksi (dual career).

Urheiluyläkoulukokeilun arvioinnissa todettiin, että tavoitteellisesti urheilua harrastavalla nuorella koulunkäynnin ja urheilun yhdistäminen muuttuu haastavammaksi viimeistään yläkouluiässä. Harjoittelun määrä kasvaa ja muuttuu aiempaa intensiivisemmäksi ja urheilussa tapahtuvien muutosten lisäksi myös koulunkäynnin asettamat vaatimukset lisääntyvät sekä määrällisesti että laadullisesti. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, jotta yläkouluikäisten, tavoitteellisesti urheilua harrastavien nuorten ei tarvitsisi tehdä joko-tai-ratkaisuja urheilun ja opinnoissa pärjäämisen välillä. Tasapainoista arkea rakennetaan toimijoiden välisellä yhteistyöllä.

Urheilijakoulutus yhdenvertaiseen asemaan

Suomalaisen koulutusjärjestelmän tulevaisuutta on tarkasteltu valtioneuvoston koulutuspoliittisessa selonteossa. Olympiakomitean lisäksi myös eduskunnan sivistysvaliokunta lausui selontekoon, että tavoitteellisesti urheilevilla nuorilla tulee olla mahdollisuus saada koulutusta, kehittyä urheilijana ja kasvaa ammattilaisuuteen siten, että koulutusjärjestelmä mahdollistaa opiskelun ja tavoitteellisen urheilun tasapainoisen yhdistämisen.

Kaksoisuramalli on valiokunnan näkemyksen mukaan syytä ottaa yksityiskohtaisempaan poikkihallinnolliseen tarkasteluun, jonka yhteydessä tulee selvittää urheilijakoulutukseen liittyviä mahdollisia lainsäädäntö- ja resurssitarpeita. Vuonna 2018 julkaistussa liikuntapoliittisessa selonteossa myös todetaan, että perusasteen yläluokilla on mahdollistettava urheilukoulutoiminta.

Näkökulmia urheilun tukemiseen osana koulutusjärjestelmää

Taide- ja kulttuurikasvatus ja -opetus sekä taiteen perusopetus ovat osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Taiteen perusopetuksesta säädetyn lain (633/1998) mukaan taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta. Opetus kehittää taiteenalalle ominaista osaamista ja antaa valmiuksia hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Opetus perustuu Opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelman perusteisiin.

  • Myös urheilusta innostuneilla lapsilla ja nuorilla on oltava oikeus ja mahdollisuus koulutukseen ja sivistykseen omassa mielenkiinnon kohteessa samoin kuin taiteen perusopetuksessa​. Urheilusta innostuneilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet tavoitella unelmiaan. Luontevimmin tämä toteutuu koulunkäynnin yhteydessä, ei erillisenä järjestelmänä.

Liikkuva koulu -ohjelman ja Harrastamisen Suomen mallin myötä on kiinnitetty erityistä huomiota liikunnallisen elämäntavan edistämiseen sekä matalan kynnyksen maksuttomaan harrastamiseen. Eduskunta on juuri päättänyt Harrastamisen Suomen mallin kirjaamista nuorisolakiin. Mallissa edistetään perusopetukseen osallistuvien nuorten mahdollisuutta mieluisaan ja maksuttomaan harrastukseen järjestämällä harrastustoimintaa koulupäivien yhteydessä. Tulevaisuudessa Harrastamisen Suomen mallin tulisi kannustaa pidempikestoisempaan harrastamiseen, jotta harrastuskokeilujen jälkeen syntyisi lasten ja nuorten pysyvämpää kiinnittymistä harrastamiseen ja sen jatkumiseen.

  • Tulevaisuudessa mallin tulisi luoda polkuja myös urheiluakatemian yläkoulujen ja seurojen toimintaan. Harrastamisen Suomen malliin tulee luoda yhdenvertaisia ja mahdollistavia polkuja urheiluyläkouluihin ja luoda vaihtoehtoja myös tavoitteellisempaan harrastamiseen. Näin voidaan auttaa nuoria pysymään harrastamisen parissa (drop-outin ehkäisy), lisätä koulunkäynnin mielekkyyttä harrastamisen avulla sekä mahdollistaa saavutettava toiminta erilaisista taustoista tuleville nuorille.

Kaksoisura urheilijakoulutuksen pohjana

Euroopan komissio on ohjeistanut jäsenmaitaan, että valtioiden tulee mahdollistaa urheilijoiden kaksoisurajärjestelyt siten, että urheilijoiden oikeus opiskeluun toteutuu ja siirtymä urheilu-uralta siviiliuralle on hallittu. Ohjeistusten tavoitteena on auttaa eurooppalaisia urheilijoita suoriutumaan menestyksekkäästi opinnoissa, kilpailemaan korkeimmalla kansainvälisellä tasolla ja vähentää drop-outia urheilusta. Euroopan komissio painottaa, että kaksoisuraan tarvitaan systemaattista lähestymistapaa pohjautuen kestäviin taloudellisiin ja laillisiin järjestelyihin.

Olympiakomitean ja koko urheiluyhteisön tavoitteena on rakentaa perusasteen yläluokille samankaltainen malli kuin toisella asteella urheilulukioissa​. Urheilulukioissa valmentautuminen on osana opintoja ja tutkintoa. Erityisestä koulutustehtävästä on kirjaus lukiolaissa, ja tehtävän toteuttamiseen on rahoitus ministeriön kautta. Pysyvä rahoitus takaa koulutuksen jatkuvuuden ja toiminnan laadun sekä edistää toiminnan saavutettavuutta ja maksuttomuutta. Myös urheiluyläkoulutoiminta ja sen rahoitus tulisi saada osaksi perusopetuksen valtakunnallista rakennetta ja koulutusjärjestelmää. Nämä tavoitteet löytyvät myös Olympiakomitean eduskuntavaalitavoitteista.

Lisätietoja: Laura Tast

Urheiluyläkoulu ja -akatemiaverkostossa kehitetään yhdessä toimintaa ja sen laatua. Verkostotyönä on päivitetty urheiluyläkoulutoiminnan ohjeisto ja laatutekijät ja parhaillaan työstetään urheiluyläkoulutoiminnan yhteistä opetussuunnitelmaa.