Urheilijan hyvinvointi teemana kaksoisuraseminaarissa

Opiskelun ja urheilun yhdistämiseen pureutuva kaksoisuraseminaari järjestettiin Jyväskylässä teemalla ”hyvinvoiva tulevaisuuden urheilija”. Seminaarissa kuultiin monipuolisia näkökulmia opiskelevien urheilijoiden nykytilanteeseen ja tulevaisuudennäkymiin. Alustajina toimivat mm. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kaisu Mononen, Haaga-Helian ammattikorkeakoulun lehtori Auli Pekkala ja Jyväskylä yliopiston dosentti Eeva Kallio.

Esimerkki opiskelevan urheilijan arjesta kuultiin jääkiekkoilija Mikko Kaltevan haastattelun muodossa. Jypin liigajoukkueen puolustaja kuvaili urheilua poikkeuksellisen tiiviiksi toimintaympäristöksi, jossa tiimeistä puristetaan hektisen urakaaren aikana irti kaikki se energia, joka niistä on ylipäätään otettavissa.

-Jääkiekossa, ja varmasti myös muussa urheilussa tarvitaan osaavia tiimejä. Yhteisöllisyys on menestyksen kantava voima, ja tässä suomalainen urheilu on 2000-luvulla eniten muuttunut. 2010-luvun Suomessa huipulle nouseva nuori uskaltaa ja voi paremmin olla oma itsensä, eikä yksilöitä enää laiteta valmiiseen muottiin kuten takavuosina tehtiin.

Logistiikkainsinööriksi opiskeleva 33-vuotias Kalteva kertoi, että hänelle ajatus urheilun ja opintojen yhdistämisestä syntyi vähitellen ammattijääkiekkoilijan uran aikana.

-Nuorena mielessä oli vain jääkiekko, mutta vähitellen mielenmaisema alkoi muuttua sellaiseksi, että hyvinvointi ja tasapaino ihmisenä ja urheilijana ei voinut rakentua pelkästään kaukalon tapahtumien varaan.

-Keskityn edelleen täysillä kiekkoon silloin kun olen hallilla, mutta nyt kun elämään on tullut perhe ja mielenkiintoista opiskelusisältöä, pystyn olemaan vapautuneempi myös jäällä ja pelaan mielestäni urani parasta jääkiekkoa, Kalteva kertoi.

Paneelikeskustelussa teemana urheilijan sosioekonomia

Seminaaripäivään kuuluneessa paneelissa puitiin urheilijan sosioekonomisia haasteita. Keskustelijoina toimivat Huippu-urheiluyksikön lajiryhmävastaava Pasi Sarkkinen, uimari Ari-Pekka Liukkonen ja pikajuoksija Minna Laukka.

Keskustelussa nousi erityisesti esiin olosuhteiden ja tukipalvelujen merkitys urheilijan hyvinvoinnin taustalla.

-Sosioekonominen asema ei tarkoita pelkkää rahaa, vaan esimerkiksi harjoitusolosuhteet ja niiden käytettävyys merkitsevät paljon urheilijan arjen toimivuudessa, Laukka sanoi.

-Suurin osa urheilijoista selviytyy kyllä arjesta silloin kun kaikki menee hyvin, mutta kun tulee ongelmia, tarvitaan niiden ratkaisuun usein nopeasti tukipalveluja ilman että tarvitsee miettiä, onko niihin varaa, Liukkonen pohti.

Panelistit etsivät myös vastausta kysymykseen, mikä on suurin vaikuttava tekijä siinä, että suomalaiset urheilijat kykenisivät nykyistä paremmin nousemaan kansainväliselle huipulle.

-Valmentautumisprosessien kehittäminen kärkiurheilijoiden osalta on asia, johon voimme edelleen panostaa paremmin. ”Parhaat parhaiden kanssa parhaissa olosuhteissa” on toimintatapa, jonka täytyy edelleen yleistyä, Sarkkinen sanoi.

Esiin nousi myös urheilijoiden, valmentajien, urheiluverkoston ja koko yhteiskunnankin tahtotila huippu-urheilun edistämisessä.

-Vaikka olisi rajattomat resurssit, ei huipulle pääse ilman tahtoa. Ja tahto ratkaisee usein niitäkin ongelmia, joita raha ei ratkaise, Laukka kiteytti.

Salla Koskela on vuoden opiskelijaurheilija

Kaksoisuraseminaarissa palkittiin lukuvuoden 2016-2017 opiskelijaurheilijana hiihtosuunnistaja Salla Koskela, joka voitti 4 mitalia MM-kilpailuissa Krasnoyarskissa viime maaliskuussa.

25-vuotias hiihtosuunnistaja kuuluu Joensuun urheiluakatemiaan ja opiskelee metsätieteitä Itä-Suomen yliopistossa.

-Urheilun ja opiskelun yhdistäminen ei aina ole helppoa, mutta maajoukkuetoiminnan ja urheiluakatemian avulla olen onnistunut rakentamaan itselleni toimivan kokonaisuuden, Vuoden opiskelijaurheilija Salla Koskela sanoi.

Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman raati perusteli valintaa toteamalla, että Koskelalla on kansainvälisen urheilumenestyksen rinnalla selkeä ja toimiva suunnitelma opintojen eteenpäin viemisestä siten, että se mahdollistaa samanaikaisesti täysipainoisen satsaamisen urheilu-uraan.

Vuoden opiskelijaurheilijan palkinto on jaettu vuodesta 2002 lähtien. Myöntäjänä toimi vuosina 2002-2014 Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) ja vuodesta 2015 alkaen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelma.

Kakasoisuraseminaarin päätteeksi juotiin mitalikahvit vuoden 2017 Universiadimitalistien kunniaksi. Almatyn talviuniversiadien ja Taipein kesäuniversiadien kuusi suomalaismitalistia ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulun Ari-Pekka Liukkonen (50m vapaauinti, kultaa), Jyväskylän yliopiston Juuso Hassi (10-ottelu, hopeaa), Helsingin yliopiston Nea Luukko (alppihiihdon super-G, hopeaa), Aalto-ylipiston Aleksi Partanen (lumilautailun slopestyle, hopeaa), Lahden ammattikorkeakoulun Jenni Kangas (keihäänehitto, pronssia) ja Itä-Suomen yliopiston Elisa Neuvonen (20km kävely, pronssia).