Siirry sisältöön
Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Kokeiluluokalla räjäytettiin rohkeasti rakenteet

 

Pohjois-Haagan yhteiskoulussa on pitkät perinteet urheilun ja koulun yhteensovittamisessa. Koulussa on ollut urheiluluokkia jo 25 vuoden ajan. Nyt testataan uutta, kun oppilaitos on yksi 19:stä akatemiatoiminnan pilottikoulusta. Seitsemännen luokan oppilaille käynnistyi elokuussa urheiluyläkoulun kokeiluluokka, joka tarjoaa mahdollisuuden kymmeneen tuntiin liikuntaa kouluviikon aikana.

− Aluksi opettajat olivat ihmeissään, että mitä nyt tapahtuu ja miten tämä oikein voidaan toteuttaa. Käytiin aika kriittistäkin, mutta samalla rakentavaa keskustelua, kuvailee koulun rehtori Tuomas Raja.

Ratkaisujen avaimet löytyivät uudesta opetussuunnitelmasta.

− Kaikki tämän luokan opettajat kokoontuivat yhteen ja aloittivat pohdinnan avoimelta pöydältä uuden OPSin mukaan. Uusi opetussuunnitelma tarjoaa todella paljon mahdollisuuksia. Oppiaineet voivat mennä limittäin ja niitä voidaan yhdistää kokonaisuuksiksi, Raja kertoo.

Tuloksena olivat innostuneet opettajat ja rohkeasti ”räjäytetyt” rakenteet. Lukujärjestystä viilattiin ilmiöoppimista hyödyntäen ja eri aineet on osittain sulautettu toisiinsa. Samalla liikunnan sisältöjä on pystytty kasvattamaan jopa kymmeneen tuntiin kouluviikon aikana.

− Samalla toki pidämme huolta, että vaaditut asiat tulevat opittua ja kaikki pysyvät tahdissa mukana, Raja muistuttaa.

Toinen luokanvalvoja yhteistyötä rakentamassa

Luokalle on nimetty kaksi luokanvalvojaa, joista toinen vastaa perinteisten tehtävien lisäksi digisisällöistä. Paljon leireileville oppilaille etäopiskelumahdollisuudet ovat tärkeitä. Toinen luokanvalvojista vastaa urheilusta ja hänen yhtenä tehtävänään on pitää yhteyttä koteihin ja seuravalmentajiin. Oppilaat valittiin luokalle valtakunnallisten soveltavuuskokeiden kautta. Ensimmäisenä kokeiluvuotena luokalla on jalkapalloa, koripalloa, jääkiekkoa ja taitoluistelua tällä hetkellä päälajeinaan harrastavia.

− On todella tärkeää, että vuoropuhelu kodin, koulun ja seuran välillä toimii. Tavoitteena on rakentaa monipuolista harjoittelua tukeva kokonaisuus. Kun seurassa tiedetään mitä on tehty koulupäivän aikana, niin treeneissä voidaan keskittyä ­tarkemmin oman lajin asioihin.

Oleellista on lisätä liikunnan määrää tavoiteltuun 20-30 tuntiin viikossa.

− Jos pitkien koulupäivien jälkeen istutaan autossa ruuhkissa mennen tullen treeneihin, niin liikunnan määrä ei millään yllä tavoiteltuun. Jos koulupäivän sisään saadaan 10 tuntia liikuntaa, niin ollaan jo hyvällä alulla.

Raja on tyytyväinen yhteiseen malliin, jota akatemiatoiminnassa rakennetaan.

− Kun 19 koululla on sama sapluuna ja sisältö, niin sillä on oikeasti jo merkitystä suomalaiselle urheilulle. Toki tämä ei vielä ratkaise huippu-urheilua. Tärkeintä on, että tämä malli saadaan levitettyä laajemmalle.

Rehtori haluaa kasvattaa reippaita urheilevia nuoria, joilla riittää virtaa ja treenimotivaatio vain kasvaa kohti lukioikää.

− Ympäristöllä on iso rooli. Meillä on koulussa vahva henki, spiritti. Saa ajatella isosti ja haaveilla urheilusta ja urheilu-urasta. Koulu ja urheilu eivät saa olla liian raskas kokonaisuus ja innostusta täytyy tukea. Ilman intoa ei ole mitään ja innon kanssa kaikki on mahdollista, Raja summaa.

Kokeneella rehtorillakin silmät loistavat innostuksesta.

Juttu on julkaistu Valmentaja-lehdessä 4/2017
Teksti: Sanna Mönkkönen / Volttimedia
Kuva: Hanna Parviainen

Suomen Olympiakomitean Urheiluakatemiaohjelman johdolla käynnistettiin syksyllä 2017 urheiluyläkoulukokeilu, jossa on mukana 19 yläkoulua 12 kunnasta eri puolilta Suomea. Kolmivuotisen kokeilun aikana rakennetaan valtakunnallista urheiluyläkoulumallia, jossa toteutuu mahdollisuus 10 liikunta- ja urheilutuntiin kouluviikon aikana. Urheiluyläkoulussa tavoitteellisesti urheileva nuori saa ohjausta elämäntaitojensa kehittämiseen sekä valmiuksia opintojen ja urheilun vaativampaa yhdistämiseen. Lisätietoja.

 

Seuraa ja käytä somessa tunnisteita #urheiluyläkoulu #kaksoisura