Uusi katsaus taustoittaa eri-ikäisten yhdessä liikkumisen polkua
Ikäpolvien vuorovaikutusta edistävälle toiminnalle on tarvetta ja sosiaalinen tilaus, todetaan Olympiakomitean uudessa Eri-ikäiset yhdessä liikkujan polulla katsauksessa. Merkittävimpiä eri-ikäisten yhdessä liikkumista perustelevia tekijöitä ovat myönteiset vaikutukset fyysiseen aktiivisuuteen ja kuntoon, sekä laaja-alaiset psykologiset ja sosiaaliset hyödyt koko elämänkaaren aikana.
FT Marko Kantomaa ja LitT Kati Kauravaara kokosivat Liikkujan polku -verkoston yhteiseksi tietopohjaksi katsauksen, jossa eri-ikäisten yhdessä liikkumista tarkastellaan sekä uusimman kansainvälisen tutkimustiedon että suomalaisten liikuntahankkeiden kautta. Katsauksessa viitataan kaikkiaan 19:ään perheen ja eri eri-ikäisten yhdessä liikkumista avaavaan kansainväliseen tutkimukseen. Suomalaisia hankkeita mukana on kolmekymmentä; Liikuntahankkeet.fi sivustolta 21 ja opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnallisen elämäntavan kehittämishankkeita 9.
Katsauksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä eri-ikäisten yhdessä liikkumisesta ja siten tukea Liikkujan polku -verkoston kaksivuotisen eri-ikäisten yhdessä liikkumisen teeman edistämistä käytäntöön.
Mitä katsaus kertoo?
Tutkimusten mukaan eri-ikäisten yhdessä liikkuminen on perusteltavissa myönteisillä vaikutuksilla kaikenikäisten fyysiseen aktiivisuuteen, terveyteen ja kuntoon sekä laaja-alaisilla psykologisilla ja sosiaalisilla hyödyillä. Kaikenlaisella toiminnalla ei kuitenkaan hyötyjä saavuteta.
– Parhaat lähtökohdat mielekkäälle, innostavalle ja pitkäjänteiselle toiminnalle luo kaikkien ikäryhmien tasapuolinen huomioiminen toiminnan suunnittelusta sen toteutukseen saakka. Ulkomailla eri-ikäisten yhdessä liikkumisen edistämiseen liittyy usein tutkimus ja seuranta, jolloin toiminta on systemaattista ja uuden suunnittelussa voidaan hyödyntää tutkimuksen pohjalta luotuja malleja. Tällainen lähestymistapa voisi vahvistaa eri-ikäisten yhdessä liikkumista edistävää toimintaa myös Suomessa, arvioi Kantomaa.
Yhdessä tekemisen kehittämisen paikka
Suomalaisten liikuntahankkeiden esiin nostamia, jopa hieman yllätyksellisiä havaintoja ovat eri-ikäisten yhdessä liikkumisen perheliikuntakeskeisyys ja hyötynäkökulman rajautuneisuus.
– Perheliikunnan asemaa kuvaa hyvin se, että valtaosa eri-ikäisten yhdessä liikkumista mahdollistavista liikuntahankkeista on käytännössä perheliikuntaan kohdistuvia. Hankkeiden perusteluissa osallistujien toiminnasta saama hyöty nähdään ensisijaisesti lapsille ja nuorille kohdentuvana, ja siinä olisi selvästi kehittämisen paikka, toteaa Kauravaara. Eri-ikäisten yhdessä liikkumista voisi aiempaa enemmän hyödyntää myös aikuisten liikkumisen ja hyvinvoinnin lisäämiseen, jolloin se väistämättä heijastuisi myös toiminnan sisältöihin.
Sosiaalisen näkökulman painottamista pitää kumpikin tärkeänä.
– Parhaimmillaan eri-ikäisten yhdessä liikkumisella voi vaikuttaa niin yksinäisyyden ehkäisemiseen, toinen toiselta oppimiseen kuin suvaitsevaisuuteen, tutkijat perustelevat toiminnan laventamisen mahdollisuuksia.
Katsaus luo alkupisteen eri-ikäisten yhdessä liikkumisen edistämisen polulle, jota verkosto kehittää jatkotyöstön ja yhteisten tekojen kautta. Kauravaara painottaa organisoitujen toimijoiden, kuten urheiluseurojen olevan tärkeitä toimijoita eri-ikäisten yhdessä liikkumisen järjestämisessä jo nykyään.
– Organisoidun toiminnan ohella vähintään yhtä tärkeää on omatoimisuus. Hyviä esimerkkejä voivat olla vaikkapa taloyhtiön eri-ikäisten asukkaiden yhteiset liikuntahetket joko pop up -tyyppisesti tai säännöllisesti toistuvana liikuntatoimintana.
– Onnistunut toiminta edellyttää kaikkien ikäryhmien huomioimista toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, korostaa puolestaan Kantomaa.