Mukaan samoilla säännöillä – yhdenvertaisuusklinikalla asiaa maahanmuutosta

Kotoutuminen liikunnan avulla on suuri mahdollisuus paitsi maahanmuuttajille, myös liikunnan elinvoimaisuudelle ja monimuotoisuudelle sekä huippu-urheilumenestykselle. Maahanmuuttajille liikunta on usein helppo kiinnekohta yhteiskuntaan. Liikuntakulttuurin kannalta maahanmuuttajat tuovat lisää harrastajia, ohjaajia ja moninaisuutta liikunnan pariin. Myös huippu-urheilussa maahanmuuttajat ovat voimavara: uudet suomalaiset täydentävät urheiluosaamista. Muun muassa näihin ajatuksiin päädyttiin Olympiakomitean ja Erasmus+ ASPIRE -hankkeen maahanmuuttoon ja kotoutumiseen keskittyneessä yhdenvertaisuusklinikassa 10.12.

Olympiakomitea on mukana kansainvälisessä ASPIRE – Activity, Sport and Play for the Inclusion of Refugees in Europe -hankkeessa, jonka tavoitteena on lisätä pakolaisten ja maahanmuuttajien liikuntamahdollisuuksia ja kehittää kotouttamista liikunnan avulla. Maanantaisessa yhdenvertaisuusklinikassa tarkoituksena oli jakaa hyviä esimerkkejä, inspiroida ja innostaa järjestöjä sekä kuntia järjestämään entistä parempaa monikulttuurista, mukaan lukevaa liikuntaa.

Aspire-hanketta Euroopan laajuisesti koodinoivan Engson liikuntapolitiinen johtaja Kaisa Larjomaa kertoi hankkeen käytännöllisestä tarkoituksesta pakolaisten aseman edistämiseksi liikunnan avulla:

– Aspiren tavoitteena on kehittää ja tarjota työkaluja urheiluseuroille pakolaisten kohtaamiseen ja toiminnan avaamiseen uusille tulokkaille, Larjomaa kiteytti. 

Avauspuheenvuoron esittänyt Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar korosti, että yhteisöissä, kuten kaupungissa, pienillä liikuntaa mahdollistavilla teoilla voi olla suuri merkitys, jotta kaikki pääsevät osalliseksi liikuntaan. Näitä voivat olla vaikka naisten uintivuorot ja maahanmuuttajataustaisten liikkujien rohkaisu ohjaajiksi. Helsingissä tekoja on koottu kaupungin liikkumisohjelman yhteen osa-alueeseen.

– Liikkumisohjelmassa yhtenä tärkeänä osa-alueena on erityistä tukea tarvitsevat kohderyhmät. Näitä ryhmiä ovat myös maahanmuuttajat esimerkiksi kielen ja joskus myös kulttuurillisten käytäntöjen takia, Razmyar kuvasi.

Razmyar korosti myös esikuvien voimaa. Kun liikuntaan saadaan mukaan erilaisia ihmisryhmiä, kuten maahanmuuttajia, toisten esimerkki ja menestys innostaa uusia maahanmuuttajataustaisia mukaan. Näin voidaan saada myönteinen kierre aikaiseksi.

Samoilla säännöillä mukaan

Maajoukkuejalkapalloilija Mehmet Hetemaj kertoi puheenvuorossaan siitä, kuinka urheilu auttoi lapsena sopeutumaan Suomeen ja rakensi yhteenkuuluvuutta paitsi joukkueeseen, myös koko yhteiskuntaan.

– Urheilussa kaikille on samat säännöt. Jalkapallon kautta oli helppo tulla osaksi yhteisöä, Hetemaj kuvasi.

Hän muistutti myös siitä, että maahanmuuttajat voivat olla vahvuus huippu-urheilussa.

– Jalkapallossa on ja on ollut useita maajoukkuetason pelaajia, joiden juuret ovat Suomen ulkopuolella. He kantavat ylpeästi maajoukkuepaitaa ja rakentavat suomalaista urheilumenestystä. Näitä urheilijoita voisi olla enemmän myös talvilajeissa, kuten jääkiekossa, Hetemaj pohti.

Ihmisenä kohtaamisen tärkeys

Vantaan Sporttia kaikille -hankkeen projektikoordinaattori Jasmiina Gharieb kertoi kokemuksistaan liikunnan yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Sporttia kaikille on hanke, jossa mahdollistetaan liikuntaa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille ja edistetään yhdenvertaista liikkumista. Gharieb korosti käytännön esteiden purkamista:

– Esteitä voi olla monenlaisia. Esimerkiksi jos perheessä on paljon lapsia, äidille avainasemassa liikunnan kannalta voi olla, että lapset saavat oman liikunnan aikana liikkua viereisessä salissa, Gharieb totesi.

Gharieb muistutti, että maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen joukko. Eri kulttuurien ja taustojen kirjo on valtava. Tämä huomio on avain yhdenvertaisuuden toteutumiseen liikunnassa:

– Toivoisin, että maahanmuuttajat kohdataan useammin ihmisinä, yksilöinä. Siten jokainen voidaan ottaa mukaan sellaisena kuin on, Gharieb kuvasi. Katso Ghariebin esitys täältä.

ASPIRE-koulutuskokonaisuus

Tilaisuuden päätteeksi Lillemor Lindell ja Sofia Karlsson Riksidrottsförbundetista pitivät tiiviin koulutuksen teemalla ”Accessible Sports Organisations”. Katso koulutusmateriaali täältä.

Lisätiedot: Elina Laine, elina.laine(at)olympiakomitea.fi