Elina Laine: Mitä olen oppinut urheilun vastuullisuustyöstä?
Vastuullisuustyö ei ole aina ruusuilla tanssimista, vaan tasapainoilua haasteiden keskellä. Onneksi matkalla kohtaa myös hienoja hetkiä ja onnistumisia. Olen toiminut urheilun ja liikunnan vastuullisuuden parissa nyt kahdeksan vuotta. Opittavaa on ollut paljon ja edelleen päivittäin on vastassa uusia tilanteita. Ehdottomasti hienointa on ollut tehdä työtä yhdessä sitoutuneiden ja taitavien ihmisten kanssa urheiluyhteisössä. Yhteisenä tavoitteena on aito tahto parantaa urheilumaailmaa.
Nyt kun Olympiakomitea on päivittänyt oman vastuullisuusohjelmansa, on hyvä hetki summata tähän asti saatuja oppeja ja teesejä matkan varrelta.
Vastuullisuustyö on joukkuelaji
Vaikka urheilussa kilpaillaan toisia vastaan, vastuullisuudessa jokaisen voitto on juhlan paikka, sillä kaikki sataa loppujen lopuksi yhteiseen maaliin. Vastustajia ei ole ja kaikki toisten auttamiseksi tehty työ edistää yhteistä hyvää. Ja toisten vertaistuki on arvokasta, kun painitaan haasteellisten asioiden äärellä.
Työ on muutosjohtamista
Vastuullisuustyö on mitä suurimmassa määrin kulttuurinmuutosta. On ymmärrettävä, mikä ihmisiä motivoi ja mikä saa muutoksia aikaan. Millä toimenpiteillä päästään yhteiseen tavoitteeseen? Milloin käytössä on motivointi, milloin tiukat vaatimukset tai ohjaavat suositukset? Muutos on usein hidasta, mutta muutosagenttien tulee väsymättä kääntää kurssia oikeista napeista painamalla.
Ohuen yläpilven sijaan tarvitsemme konkreettisia toimenpiteitä
Vastuullisuudesta on erittäin helppoa kirjoittaa kauniita lauseita, jotka eivät käytännössä vielä tarkoita mitään. Omista suunnitelmista kannattaa ensi töiksi poistaa juhlapuheet ja kuvata konkreettisesti, mitä juuri me teemme asioiden eteen. Ja sitten tehdä ne.
Pienistä askelista syntyy loikka
Isojen tavoitteiden lisäksi on tärkeä määritellä pieniä välitavoitteita, jotta usko muutokseen säilyy. Kaikki pienetkin askeleet ovat eteenpäin, kun muovataan parempaa liikuntaa ja urheilua.
Katse peiliin
Vastuullisuustyössä jokaisella meistä on roolimme. Vastuullisuutta ei voi ulkoistaa tai delegoida, vaan ensimmäisenä kannattaa miettiä mitä minä itse voin tehdä. Sen lisäksi on selvää, että urheilussa ja liikunnassa tarvitaan lisää vastuullisuuden eri osa-alueiden ammattilaisia omaa työtä tukemaan ja sparraamaan.
Urheilun on muututtava
Paljon hyvää edistystä on jo tapahtunut, ja saavutetuista muutoksista kannattaa olla todella ylpeitä. Kansainvälisessä kontekstissa Suomi mainitaan usein esimerkillisenä asioiden edistäjänä. Mutta meidän tulee nostaa rimaa. Joka viikko ilmenee uusia tapauksia ja uusia eettisiä epäkohtia. Meidän on kuljettava yhtä matkaa yhteiskunnan muutoksen kanssa – tai mieluummin urheilun tulisi kulkea pari askelta edellä ja näyttää toiminnallaan muille esikuvamaisesti mallia. Sen saavuttaminen ei ole helppoa, ja siksi työtä on jatkettava tänään ja huomenna.
Nämä teesit tulevat todeksi vasta, kun ne sisällytetään osaksi meidän jokaisen arkea, ajattelua ja toimintatapoja. Vastuullisuus ei ole erillinen toiminto eikä erillinen ohjelma, vaan sen tulee olla perustavanlaatuinen elementti kaikessa toiminnassa. Muutoksen tekijöitä olemme sinä, minä ja me kaikki. Olethan mukana?
Kirjoittaja on Olympiakomitean vastuullisuuspäällikkö.