Selkeä toimintarakenne mahdollistaa urheiluseurojen ja yläkoulujen yhteistyön – helpotusta urheilevien nuorten kiireisiin iltoihin

Vantaalla on syksystä 2016 saakka ollut käytössä koulujen yhtenäiset harrasteaukot, joiden avulla yläkouluikäisille urheilijoille mahdollistetaan urheilun harrastaminen tiiviisti koulupäivien yhteydessä.

Kaikki Vantaan urheilusta innostuneet nuoret voivat ilmoittautua yläkoulun ajaksi Urhea-toimintaan. Se tarkoittaa mahdollisuutta osallistua tiistaiaamuisin ja keskiviikkoiltapäivisin järjestettäviin harjoituksiin koulupäivän yhteydessä.

Lisäksi oppilaille järjestetään valinnaisainekurssi, joka pohjautuu valtakunnalliseen Kasva Urheilijaksi -yleisvalmennuksen oppisisältöön. Harjoituksia pyörittävät paikalliset urheiluseurat. Valinnaiskurssista vastaavat liikunnanopettajat.

– On erittäin hyvä asia, että nuorten urheilijoiden ei tarvitse vaihtaa koulua ja kulkea siksi pitkiä koulumatkoja päästäkseen harjoittelemaan aktiivisesti. Yläkoulun voi suorittaa lähikoulussa ja harjoitella lähellä sijaitsevassa liikuntapaikassa, Kiekko-Vantaa junioreiden valmennuspäällikkö Jussi Jaakola sanoo.

Toimintamallin ovat kehittäneet yhteistyössä Vantaan kaupungin perusopetus ja liikuntapalvelut sekä Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia, URHEA. Toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä vastaa Urhea. Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelma koordinoi valtakunnallista urheiluakatemiatoimintaa ja osana sitä rakennetaan toimivia malleja urheileville yläkoululaisille.

– Toisin kuin monissa muissa kaupungeissa, Vantaalla ei ole erillisiä urheiluun painottuneita yläkouluja. Halusimme tarjota mahdollisuuden kaikille urheilusta innostuneille nuorille omassa lähikoulussa, kertoo perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo. Vantaalla mukana on kaikki 19 yläluokkien opetusta tarjoavaa koulua. Yhteensä mukana on noin 830 nuorta.

– Kaupunki tarjoaa tilat ja mahdollistaa seuratuilla toiminnan järjestämisen koulupäivän, Urhean yläkoulujen kehittämisestä vastaava Jari Savolainen sanoo. Koulupäivän yhteydessä tarjotut harjoitukset eivät ole seurasidonnaisia, vaan laji- ja yleisharjoituksissa voivat käydä kaikkien seurojen nuoret.

Tärkeintä on toimiva rakenne

Vantaan malli on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka rakenneratkaisulla on saatu aikaan parempi yhteistyö koulujen ja seurojen välille. Se on helpottanut nuorten urheilijoiden arkea.

– Urheiluseurojen ja koulujen välillä on ollut hyvää yhteistyötä aiemminkin, mutta se on ollut henkilövetoista ja koskettanut vain pientä joukkoa nuoria. Tarvitaan selkeät rakenteet, jotta koulut ja kolmas sektori voivat tehdä mallikasta laajaa yhteistyötä, Jari Savolainen toteaa.

Toimintamalli laajenee pääkaupunkiseudulla

Vantaan lisäksi kolmannen sektorin ja koulujen välistä yhteistyötä on parannettu myös Espoossa. Viime syksystä lähtien kaikkien Espoon yläkoulujen koulupäivät päättyvät keskiviikkoisin viimeistään kello 14:30, jotta nuoret ehtivät noin kolmelta alkavaan harrastustoimintaan.

Samanlaisen mallin käyttöönottoa harkitaan nyt myös Helsingissä. Urhean yläkouluverkostoon kuuluvien Helsingin urheiluyläkoulujen oppilaille järjestetään jo nyt aamuharjoituksia tiistaisin ja torstaisin. Uudistus koskisi iltapäivää ja mahdollistaisi laajemmalle joukolle nuoria harrastusten yhdistämisen koulupäivään.

– Kilpaurheilun lisäksi tällainen rakenne helpottaa myös matalan kynnyksen harrastetoimintaa ja auttaa muidenkin kuin liikuntaharrastusten aikatauluttamista. Toivomme nuoriso- ja kulttuuripalvelujenkin tarjoavan harrastusmahdollisuuksia tähän rakenteeseen, Savolainen sanoo.

Painetta pois nuorten arki-illoista

Vantaan alueen urheiluseuroissa Urhea-toiminta on koettu erittäin toimivaksi. Harjoituksissa nuorilla on mahdollista kehittää lajikohtaisia taitojaan. Tähän ei välttämättä aina ole riittävästi aikaa joukkueharjoituksissa.

– Aamu- ja iltapäiväharjoituksemme koostuvat fysiikkaharjoittelusta ja teknisten lajitaitojen opettelusta. Mukana on urheilijoita eritasoisista ryhmistä. Meillä on onneksi resursseja jakaa ryhmiä niin, että toiminta on hyödyllistä ja mielekästä kaikille, Vantaan Jalkapalloseuran valmennuspäällikkö Marko Kolsi sanoo.

Aamu- ja iltapäiväharjoitusten myötä yläkoululaisten arki-iltojen kuormittavuus on keventynyt. Sekä VJS:n Kolsin että Kiekko-Vantaan Jaakolan mielestä tämä on yksi suurimmista Urhea-toiminnan hyödyistä.

– Nuorille jää aikaa kavereille, läksyille ja perheelle. Viikkoarjen rytmitys on parempi, Kolsi sanoo.

Urheiluakatemiaohjelman yläkoulutoiminnan koulu- ja leiritysmallien tavoitteena on edistää urheilevan oppilaan kasvua tavoitteelliseksi urheilijaksi, kehittää taitoja ja osaamista eri osa-alueilla sekä tukea nuorta urheilun ja koulunkäynnin yhdistämisessä. Yläkoulutoiminta on osa suomalaisen urheilun kaksoisuramallia (dual career).

Viides valtakunnallinen yläkouluseminaari järjestetään 14.-15.3. yhteistyössä Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia URHEA:n verkoston yläkoulujen kanssa. Lisätietoja.

Lisätietoja Vantaan yläkoulumallista