Yhteistyöllä syntyy toimiva urheiluyläkoulumalli

Ennätykselliset lähes 200 urheilutoimijaa kokoontui viidenteen valtakunnalliseen yläkouluseminaariin Helsinkiin pohtimaan, miten yhteistyöllä rakennetaan nuoren urheilijan hyvä päivä ja miten rakenteita pitäisi kehittää urheilijan parhaaksi. Yhteistyössä on kehitytty jo merkittävästi, mutta järjestelmä ei ole vielä valmis. 

Urheiluyläkoulukokeilussa on käynnissä jo toinen lukuvuosi. Syksyllä 2017 käynnistyneen kokeilun tavoitteena on kehittää valtakunnallinen urheiluyläkoulutoiminnan malli, jossa oppilas saa ohjausta elämäntaitojensa kehittämiseen sekä valmiuksia opintojen ja urheilun vaativampaan yhdistämiseen.

Urheiluyläkoulumallissa urheiluluokkien oppilailla on mahdollisuus kymmeneen tuntiin harjoittelua ja liikuntaa kouluviikon yhteydessä. Urheiluluokkien oppilaat harjoittelevat tavoitteellisesti ja valmistautuvat urheilijan uralle sekä hankkivat samalla itselleen valmiudet jatko-opintoihin. Tavoitteena on, että nuori voi saavuttaa potentiaalinsa sekä urheilussa että muilla elämänaloilla.

Yhteistyöllä parempaan tulokseen

Urheiluyläkoulukokeilun yhtenä tavoitteena on rakentaa ja löytää koulupäivän rakenteeseen, opetussuunnitelman ja urheilijaksi kasvamisen sisältöihin, resurssien käyttöön sekä koulujen ja urheiluseurojen toimintakulttuureihin liittyviä malleja, joiden avulla helpotetaan tavoitteellisen koulukäynnin ja urheilemisen menestyksellistä yhdistämistä.

– On upeaa, että meillä on koolla näin paljon ihmisiä, joita yläkouluikäisen nuoren urheilijan parempi päivä kiinnostaa. Seminaarissa on mukana koulujen, urheiluakatemioiden, lajiliittojen, seurojen ja kuntien edustajia ja näiden kaikkien tahojen yhteistyötä tarvitaan, jotta urheiluyläkoulutoiminta saadaan vakiinnutettua osaksi suomalaista kaksoisuramallia, sanoo Olympiakomiteassa yläkoulutoiminnasta vastaava Laura Tast.

Opetushallituksen virkamies, opetusneuvos Matti Pietilä tarkastelee rakenteellista kehittämistä ensisijaisesti lainsäädännön näkökulmasta, mutta korostaa toimijoiden välistä yhteistyötä.

– Koko minun virka-aikani olemme tehneet erittäin hyvää yhteistyötä Olympiakomitean kanssa näissä asioissa. Urheilua ja koulumaailmaa voi hyvin kuljettaa menestyksekkäästi käsi kädessä. Meillä on olemassa toimivia esimerkkejä, miten tämä tehdään: rakenteellisesti ja oppilastasolla, hän sanoo.

Hyvien mallien jalkautuminen kuntatasolla etenee parhaiten päättäjien tietoisuutta lisäämällä. Kansanedustaja, moninkertainen arvokisamitalisti Sari Multala vinkkaa viemään rakenteellisia suunnitelmia eteenpäin jo varhaisessa vaiheessa.

– Kannattaa tavata oikeita toimijoita ja pitää heidät tietoisina siitä, mitä ollaan tekemässä. Varsinkin isoissa kunnissa asiat etenevät sujuvammin, kun ne ovat kuntapäättäjien tiedossa jo suunnitteluvaiheessa.

Liikuntaan ja urheiluun satsaaminen kannattaa

Sari Multala toivoo toiminnan laajentumista malliin, jossa kaikki liikunnasta innostuneet saataisiin pidettyä mukana ja kasvatettua nuorten innostusta ja intohimoa liikuntaa ja urheilua kohtaan.

– Pitäisi tarjota vaihtoehto myös heille, jotka eivät ole tavoitteellisesti urheilevia, mutta haluavat liikkua ja harrastaa koulupäivän yhteydessä. Esimerkiksi Vantaalla ollaan lähdössä lisäämään tällaista toimintaa kerhotoiminnan puitteissa, hän kommentoi.

– Kilpaurheilun lisäksi tällainen rakenne helpottaa myös matalan kynnyksen harrastetoimintaa ja auttaa muidenkin kuin liikuntaharrastusten aikatauluttamista. Toivomme nuoriso- ja kulttuuripalvelujenkin tarjoavan harrastusmahdollisuuksia tähän rakenteeseen, sanoo Jari Savolainen, joka vastaa yläkoulutoiminnasta Pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa URHEAssa.

Matti Pietilä on Multalan kanssa samoilla linjoilla liikunnan lisäämisestä ja sen tuomista hyödyistä.

– Meillä on useiden vuosien ajalta kansainvälistä tutkimusta muun muassa liikunnan ja aivojen yhteydestä. Esimerkiksi viimekertainen LIITU-tutkimus toi hyvin esille, että ne, ketkä pärjäävät liikunnassa, pärjäävät myös äidinkielessä ja matematiikassa, hän toteaa.

Yläkouluseminaari järjestettiin yhteistyössä Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia URHEAn ja sen verkoston yläkoulujen kanssa.

Urheiluakatemiaohjelman yläkoulutoiminnan koulu- ja leiritysmallien tavoitteena on edistää urheilevan oppilaan kasvua tavoitteelliseksi urheilijaksi, kehittää taitoja ja osaamista eri osa-alueilla sekä tukea nuorta urheilun ja koulunkäynnin yhdistämisessä. Yläkoulutoiminta on osa suomalaisen urheilun kaksoisuramallia (dual career). Lisätietoja.  ​Seuraa ja käytä somessa tunnisteita #urheiluyläkoulu #yläkoululeiritys #kaksoisura