Toukokuun urheilijanosto: Lari Pesosen huippuonnistuminen päätti suomalaisten skeet-ampujien 16 vuoden odotuksen
Lari Pesonen ampui Suomelle maapaikan miesten skeet-ammuntaan Tokion olympiakisoihin. Suorituksen arvoa nostaa Pesosen vähäinen kokemus kovimmista kansainvälisistä kilpailuista.
Aamupäivä ei ollut ehtinyt Suomessa vielä kovin pitkälle lauantaina 11. toukokuuta, kun Etelä-Koreasta kantautui iloinen suomalaisuutinen. Lari Pesonen saavutti Changwonissa ampumaurheilun maailmancup-osakilpailussa skeetin viidennen sijan ja sitä kautta maapaikan Tokion olympiakisoihin.
– Olihan se älyttömän iso juttu minulle ja koko skeet-ammunnalle Suomessa. Edellisestä olympiapaikasta on sen verran pitkä aika, että tämä on hieno juttu koko lajiryhmälle, peruskilpailussa 122 kiekkoa ampunut Pesonen totesi viitaten Marko Kemppaiseen ja Ateenaan 2004.
– Siinä kilpailussa oli paljon hyvää, mutta vähän oli tuuriakin matkassa. Aika paljon jännitti se toinen päivä, kun tiesi tilanteen tarkalleen (ei saanut ampua yhtään kiekkoa ohi peruskilpailussa). On näitä minulle kuitenkin ennenkin tullut, että koko päivän pystyy pummeitta ampumaan.
24-vuotias Pesonen osoitti, että viileyttä löytyy kovassa paikassa. Suorituksen arvoa nosti se, että Ilomantsin Erämiesten ampuja osallistui vasta toisen kerran urallaan maailmancupin osakilpailuun. Ensimmäinen kokemus oli maaliskuulta Meksikosta, jossa tuloksena oli sija 66.
– Pitkään olen näitä näytönpaikkoja odottanut. Meksikossa ensimmäisen sain, ja siellä oli pikkuisen enemmän intoa kuin järkeä siinä touhussa. Koreaan sain hommaa korjattua, ja järkeäkin oli pikkuisen enemmän siinä tekemisessä. Sieltä se onnistuminen tulikin sitten.
Pesonen nousi vasta täksi kaudeksi skeetin A-maajoukkueeseen. Sen merkitys on ollut paljon suurempi kuin vain nimi listassa.
– Oli sillä iso merkitys. Tänä vuonna olen leireillyt enemmän kuin koskaan aiemmin ulkomailla ja päässyt myös noihin maailmancupeihin. Sekin on ollut tärkeässä roolissa, että on saanut näitä näytönpaikkoja enemmän, Pesonen korostaa.
Kilpailutilanne kotimaassa kehittänyt
Vaikka suomalaista skeet-ampujaa ei ole olympiakisoissa nähty sitten Ateenan 2004, jolloin Marko Kemppainen nappasi olympiahopeaa, se kertoo vielä enemmän lajin kansainvälisestä tasosta. Tasoa löytyy nimittäin myös kotimaasta.
Suomessa on kymmenkunta ampujaa, jotka pystyvät liikkumaan tuloksissa 120:n paremmalla puolella peruskilpailussa. Se tarkoittaa sitä, että kansallisissakin kilpailuissa täytyy onnistua hyvin, jotta edes finaalipaikka aukeaa – finaalissa pärjäämisestä puhumattakaan. Voidaan puhua jopa jonkinlaisesta kansainvälisen kilpailun simulaattorista.
– Sillä on iso merkitys. Mitä enemmän kilpailua on, sitä enemmän se potkii kaikkia eteenpäin. On tosi tärkeää, että löytyy niitä kilpakumppaneita, joiden kanssa täytyy kilpailupaikoista tosissaan taistella. Se on kaikkien kannalta hyvä tilanne, Pesonen vakuuttaa.
Seuraavaksi Pesosen kilpailuohjelmassa on haulikkoammunnan MM-kisat Italiassa heinäkuun alussa. Siellä ei jaeta olympiapaikkoja, joten sellaisen jo napannut Pesonen valittiin Suomen joukkueeseen.
Muuten loppukauden tilanne on Pesosen kannalta erikoinen; koska hän ei voi olympiapaikkaa enää saavuttaa, häntä ei lähtökohtaisesti kannata lähettää kilpailuihin, joissa lisäpaikkoja jaetaan. Kansainvälisiä kilpailuja ei siis välttämättä ole tulossa enää loppukaudella hirvittävästi.
– Se on osittain omakin päätökseni. Koetetaan saada se toinen maapaikka Suomeen, jotta saisimme kaksi ampujaa Tokioon. Ja lisäksi nyt on hyvät mahdollisuudet harjoitella tulevaa vuotta varten, Pesonen näkee.
– Riippuen vähän siitä, saadaanko Suomeen toinen olympiapaikka, kisaan Lahden maailmancupissa joko mqs-ampujana (kilpailun ulkopuolella) tai itse kilpailussa. MM-kisat ainakin on ohjelmassa. EM-kisoista en oikein osaa vielä sanoa, kun sielläkin on paikkoja jaossa.
Kuukauden urheilijanosto on Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön tuottama juttusarja, jossa nostetaan jokaisen kuukauden päätteeksi esiin yksi urheilija, joka on onnistunut lajissaan. Valinnan tekee Huippu-urheiluyksikön asiantuntijaraati kattavan kilpailuseurannan pohjalta. Valinnassa ei ole kyse lajien, urheilijoiden tai saavutusten asettamisesta paremmuusjärjestykseen, vaan tunnustuksen antamisesta yhdelle suomalaiselle huippu-urheilijalle ja -suoritukselle kerrallaan.