Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Suomi kärkijoukoissa liikunnan ja urheilun tasa-arvotutkimuksessa

Euroopan Unionin ja Euroopan Neuvoston vast´ikää päättyneessä projektissa on koottu tietoa sukupuolten tasa-arvosta urheilujärjestöissä sekä tuotettu uusia työkaluja tasa-arvon edistämiseksi.

All in – Towards gender balance in sport -tutkimuksella kerättiin keväällä 2019 liikunnan ja urheilun tasa-arvotietoa 18 eurooppalaisessa maassa. Tutkimus kohdistui viidelle alueelle: johtaminen, valmentaminen, osallisuus, sukupuolistunut väkivalta ja media. Tutkimukseen kutsuttiin olympiaurheilun parissa toimivat lajiliitot, kansalliset Olympiakomiteat ja liikunnasta vastaavat ministeriöt.

Nyt julkaistun raportin tulokset tarjoavat yhtenäistä tasa-arvotietoa, jonka tarkoituksena on tukea julkista sektoria ja liikunta- ja urheiluorganisaatioita sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa.

Tutkimuksen lisäksi projektissa järjestettiin koulutusta sekä tuotettiin materiaaleja, työkaluja ja online-kirjasto hyvistä käytännöistä tasa-arvon edistämiseksi liikunnassa ja urheilussa. Kaikki projektin tuotokset ovat saatavilla verkossa.

Johtaja Tiina Kivisaari opetus- ja kulttuuriministeriöstä toivoo, että projektin tuotokset otetaan käyttöön niin järjestöissä kuin ministeriössäkin.

 Projektin materiaalit ovat hyviä välineitä tasa-arvo-osaamisen kehittämisessä ja tukevat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua ja -toimeenpanoa. Tutkimustiedon, materiaalien ja työkalujen avulla lajiliittojen ja muiden liikunta- ja urheilujärjestöjen on mahdollista analysoida oman organisaationsa tasa-arvotilannetta ja parantaa sitä.

Tasa-arvotyössä maaliin on vielä matkaa

Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen liikunnassa ja urheilussa on yksi Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin keskeisistä tavoitteista. Kerättyjen tietojen perusteella sukupuolten tasa-arvo ei vielä toteudu urheilujärjestöissä. Maiden ja eri lajien välillä on suuria eroja. Miehet ovat enemmistönä päätöksentekijöinä ja valmentajina paitsi yleisesti, myös naisvaltaisissa lajeissa.

Myönteisenä esimerkkinä tutkijat nostavat esiin jalkapallon, joka näyttäytyy lajien keskuudessa tasa-arvon edelläkävijänä.

Monien muiden yhteiskunnan tasa-arvoa kuvaavien indikaattorien tapaan Suomi oli kärkijoukoissa myös tässä tutkimuksessa. Tästä huolimatta myös Suomessa riittää parannettavaa urheilun tasa-arvossa.  Suomalaisista olympiaurheilun lajiliitoista naisia oli puheenjohtajista 14 prosenttia, toiminnanjohtajista 31 prosenttia, hallituksen jäsenistä 29 prosenttia, eliittitason valmentajista 21 prosenttia ja jäsenistä 33 prosenttia.

Suomessa suurin osa vastanneista lajiliitoista ilmoitti tehneensä toimia tasa-arvoisen päätöksenteossa (79 %), valmentamisessa (54 %), tyttöjen ja naisten osallisuuden kasvattamisessa (79 %), naiseliittiurheilun edellytysten tukemisessa (68 %) ja sukupuolistuneen väkivallan (55 %) saralla.

Lajiliitoista 82 prosenttia mainitsi sukupuolten tasa-arvon toimintasuunnitelmassaan ja 68 prosenttia kertoi liitolla olevan kirjallinen suunnitelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.  Sen sijaan kohdistettuja tasa-arvotoimia, kuten kiintiöitä, ilmoitti toteuttaneensa vain 11 prosenttia ja sukupuolten valtavirtaistamisen strategiaa vain 32 prosenttia lajiliitoista.

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen nostaa tutkimuksen ansioksi sen, että ensimmäistä kertaa liikunnalle ja urheilulle on rakennettu laaja-alainen sukupuolten tasa-arvon arviointi- ja seurantakehikko. Aalto-Nevalainen kuitenkin muistuttaa, että Suomen osalta tulokset kuvaavat kuitenkin vain pientä osaa urheilujärjestöistä eli lajiliittoja, joissa on olympiaurheilua. Myös tutkimuskysymysten tulkinnanvaraisuus aiheutti vastauksiin vaihtelua ja epävarmuutta.

Lisätiedot:

kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen, p. 0295 330 054, paivi.aalto-nevalainen@minedu.fi