Matka kohti urheiluyläkoulun statusta käynnistynyt Joensuussa

Valtakunnallinen urheiluyläkoulutoiminnan pilottihanke käynnistyi vuonna 2017. Tänä syksynä urheiluyläkoulut ovat tulleet pysyväksi osaksi urheiluakatemiatoimintaa. Urheiluyläkoulun toimintamallia rakennetaan tämän lukuvuoden ajan myös Joensuussa.

Joensuun Lyseon peruskoulussa tiiviimpi yhteistyö Olympiakomitean kanssa käynnistyi vuonna 2019, kun ominaisuusvalmennus tuli osaksi koulun liikuntaluokkien toimintaa. Pataluodon koulussa ominaisuusvalmennus on aloitettu täysimittaisena lukuvuoden 2020 alussa. Vaikka koulujen virallinen siirtymä urheiluyläkoulumalliin on alkanut vasta tänä syksynä, on molemmissa kouluissa liikuntapainotus näkynyt vahvasti jo pitkään.

– Lyseon peruskoulussa ensimmäinen liikuntapainotteinen luokka on aloittanut jo 90-luvun puolella. Pataluodon koulussa toiminta aloitettiin puolestaan vuonna 2004. Nyt virallista urheiluyläkoulun statusta on määrä hakea syksyllä 2021, avaa Joensuun urheiluakatemiatoiminnan kehittäjä Tarmo Koivuranta.

Liikuntapainotteisten yläkoulujen pitkä historia on mahdollistanut sen, että urheiluyläkoulujen toimintamallille on onnistuttu rakentamaan vahva pohja. Vuosittain liikuntaluokille hakee Joensuussa yli 100 nuorta. Koivuranta näkee suosion olevan tietynlainen osoitus siitä, että urheiluyläkoulumalli on toivottu.

– Suuressa suosiossa nuorten keskuudessa ovat olleet myös Joensuussa pidetyt Olympiakomitean yläkouluohjelman mukaiset leirit. Näitä leirejä on järjestetty nyt kahden vuoden ajan Itä-Suomen liikuntaopiston toimesta pesäpallossa, taitoluistelussa ja uinnissa. Ajatuksena olisi tulevaisuudessa mahdollisesti tarjota leiritystä myös muiden lajien piiristä.

Tarve urheiluyläkoulumallista on noussut esiin nuorten innon ja mielenkiinnon lisäksi myös urheiluseurojen puolesta. Jotta nuoren urheilijapolkua onnistuttaisiin tukemaan mahdollisimman laajasti, on eri toimijoiden yhteistyö tärkeässä roolissa. Urheiluyläkoulumallin rakentamisen kannalta tarkoittaa tämä käytännössä sitä, että nuoren arjessa toimivien tahojen on puhallettava yhteen hiileen.

– Kokonaisuuden perimmäisenä tarkoituksena voidaan nostaa esiin nuoren urheilijan kasvun ja kehityksen tukeminen. Kun yhteistyö toimii koulun, kodin, urheiluseurojen sekä urheiluakatemian välillä, heijastuu tämä myös urheilevan nuoren arkeen. Siksi näin mallin rakennusvaiheessa on hyvä saada suunnitteluprosessiin mukaan useita toimijoita eri sektoreilta, pohtii Koivuranta.

Pataluodon koulun oppilaat pääsivät heti tutustumaan Kasva Urheilijaksi -oppikirjojen sisältöön.

Yhteistyö ja oppi muilta merkittävää toiminnan kehittämiselle  

Vaikka Joensuussa liikuntaluokat ovatkin onnistuneet saavuttamaan vankan aseman, on siirtymä osaksi urheiluakatemian urheiluyläkoulutoimintaa nähty merkittävänä toimintaa edistävänä kehitysaskeleena.

– Kyllähän me kaikki haluamme kehittää tätä kokonaisuutta jatkuvasti. Uskon, että tämä siirtymä kohti virallista urheiluyläkoulustatusta auttaa myös meitä kiinnittämään huomiota tarkemmin mahdollisiin toiminnan kehityskohtiin, kertoo Lyseon peruskoulun liikunnan lehtori Anssi Raitala.

Raitala nostaa esiin ominaisuusvalmentajien mukaantulon koulun toimintaan suurena apuna. Yhteistyön myötä on mahdollistunut sekä oman osaamisen täydentäminen että uusien taitojen oppiminen.

– Kokonaisuudessaan koen, että koulun yhteistyö on toiminut todella hyvin niin ominaisuusvalmentajien kuin myös urheiluseurojenkin kanssa. Kaikki tekevät osansa ja haluavat antaa oman panoksena, toteaa Raitala.

Jouhevan yhteistyön onnistumiset ovat saaneet kiitosta niin vanhemmilta kuin seuroiltakin – koulun toiminta on nähty harjoittelevaa nuorta tukevana ja kannustavana.

Kasva Urheilijaksi -oppimateriaalit tavoitteellisesti harjoittelevaa nuorta tukemassa

Kasva Urheilijaksi -harjoituskirjat kuuluvat osaksi urheiluyläkoulun oppimateriaaleja. Kirjoja hyödynnetään muun muassa urheiluluokkien terveystiedon opetuksessa. Kirjalahjoituksen Joensuun yläkouluille on tehnyt Pohjois-Karjalan Osuuspankki.

– Tukemme kouluille Kasva Urheilijaksi -oppimateriaalien hankkimiseksi on luonnollinen osa yhteiskuntavastuutamme. OP:lla on pitkät perinteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana, joten on myös tärkeää tukea heitä, joille urheiluharjoittelusta on tullut tavoitteellista, taustoittaa Pohjois-Karjalan Osuuspankin viestintä- ja markkinointipäällikkö Anu Hirvonen.

Urheiluyläkoulussa nuoret oppivat yhdistämään urheilun ja opinnot toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Kuvassa Lyseon peruskoulun urheiluyläkoulun oppilaita.

– Oppimateriaalit auttavat urheilevaa yläkoululaista useilla elämän osa-alueilla. Tavoitteellinen harjoittelu ja opiskelu vaativat arjen rytmitystä ja esimerkiksi tällaisiin asioihin nuoret saavat oppikirjoista tärkeää tukea. Kirjalahjoituksesta olemme hyvin kiitollisia, Koivuranta toteaa.

Myös liikunnan lehtori Raitala näkee oppimateriaalit suurena apuna urheilevan nuoren polulla.

– Yläkouluikä on monella tapaa kriittistä aikaa – nuoret kasvavat ja hakevat paikkaansa. Kasva urheilijaksi -oppimateriaalit auttavat tavoitteellisesti harjoittelevaa näkemään konkreettisemmin harjoitteluun vaikuttavat osatekijät. Uskon, että tätä kautta pystyy urheilija itsekin varmasti kiinnittämään kokonaisuuteen paremmin huomiota.

OP on Olympiakomitean pääyhteistyökumppani ja harjoituskirjojen lahjoitus on osa valtakunnallista yhteistyötä, jolla edistetään monin tavoin lasten ja nuorten liikkumista ja harrastusmahdollisuuksia.

Artikkelikuvassa Joensuun Pataluodon koulun oppilaita Kasva Urheilijaksi -kirjalahjoituksen yhteydessä.