Siirry sisältöön
Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Yleisurheilun uudenlainen ajattelu ruumiillistuu Tampereella – ”Tosi moni asia loksahtaa kohdilleen”

Suomen Urheiluliitossa on tehty strateginen päätös valmennustoiminnan keskittämisestä valittuihin yleisurheilukeskuksiin. Yksi parhaista esimerkeistä löytyy Tampereelta, jossa maan parhaat seitsenottelijat harjoittelevat yhdessä ammattivalmennuksessa ja asiantuntijatoiminnan ympäröimänä.

Lue lisää seitsenottelijoiden Tampereen keskittymästä

Kova kärki kirittää toisiaan – seitsenottelusta muodostumassa yksi suomalaisen yleisurheilun helmistä
OlympiaCastin vieraana mies, jota olympiavoittaja sponsoroi kekseillä – Matti Liimatainen on paitsi vitsiniekka myös huippuvalmentaja

Keskittäminen ja priorisointi ovat olleet toimintatapoina keskeiset valinnat, joita Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikössä on ajettu jo vuosia. Järjestelmätasolla tämä on tarkoittanut viime vuosina kehitystä, jossa erityishuomio on kiinnitetty kuuteen valtakunnalliseen urheiluakatemiaan, ja priorisoinnin suunnassa Huippu-urheiluyksikön tukiohjelmissa olevien lajien määrä on pudonnut.

Saman suuntaista kehitystä on tapahtunut useimmissa lajiliitoissa. Suomen Urheiluliitossa keskittämisen vauhti on kiihtynyt viime vuosina, eikä kehitys ole ainakaan hidastunut uuden urheilujohdon alaisuudessa. Loppuvuodesta 2020 Jarkko Finni aloitti valmennuksen ja koulutuksen johtajana, Tuomo Salonen puolestaan huippu-urheilun valmennuspäällikkönä.

Hyvä esimerkki keskittämisen ajatuksesta on Tampereelle muodostunut seitsenottelijoiden rypäs: jo kansainvälisestikin meritoituneet maan kärkiottelijat Maria Huntington, Miia Sillman ja Saga Vanninen harjoittelevat saman valmentajan (Matti Liimatainen) alaisuudessa kaupungissa, joka on yksi yleisurheilun valitsemista keskuksista. Vuoden alusta asti Liimatainen on toiminut puhtaana ammattivalmentajana.

– Valmennusjärjestelmän näkökulmasta tosi moni asia loksahtaa tuossa kohdilleen. Tässä tapauksessa tietysti lähtökohtakin on kaikilla urheilijoilla Tampereella, mutta Miia teki kierroksen muualla ennen kuin päätti palata sinne, itsekin kymmenottelijana omalla aktiiviurallaan tunnetuksi tullut Finni aloittaa.

– Kaikki seitsenottelijat, jotka maajoukkueryhmissämme ovat, ovat samassa valmennuksessa ja osittain myös samassa ryhmässä harjoittelemassa. Saga harjoittelee toki ikänsä (syntynyt 2003) ja elämäntilanteensa takia osittain erillään muista, mutta hänkin on kasvamassa kiinni ryhmään. Kun keskittämisen ajatus toteutuu, on mahdollisuus myös ammattivalmennukseen ja keskuksen tarjoamaan asiantuntijatoimintaan valmennuksen tukena.

– Valmennuksesta huomiona vielä se, että Matti on nyt paitsi ammattivalmentaja myös jo kohtuullisen kokenut valmentaja. Kokemus ja osaaminen natsaavat myös hyvin. Kun kaiken tämän summaa yhteen, tämä on järjestelmän näkökulmasta yksi parhaista malleista siinä, mihin me pyrimme, Finni summaa.

”Päivittäisvalmennukseen panostaminen on valittu suunta”

Finni on nimittämisestään asti ollut viesteissään hyvin johdonmukainen: vaikuttavin tapa auttaa urheilijoita on satsata heidän valmentautumisensa tukemiseen. Ja kun samaan aikaan järjestelmätasolla on tehty valinta keskittämisestä, se tarkoittaa nimenomaan arjessa tapahtuvaa päivittäisvalmennusta, eikä ainoastaan jaksottaisempaa leiritystä.

– Päivittäisvalmennukseen panostaminen on valittu suunta. Sinne sitä ammattivalmennusta erityisesti tarvitaan. Matin kohdalla painottuu vielä se, että hän on Mikael Ylöstalon ja Harri Laihon ohella ensimmäisiä ammattivalmentajiamme, joilla ei niin sanottuja valtakunnallisia hallintotehtäviä ole. Matin tehtävä on tuon ryhmän valmentaminen Tampereella. Piste, Finni korostaa.

– Siinä mielessä tämä on meille uusi, aika merkittäväkin avaus. Tähän suuntaan haluamme toimintaa enemmän ja enemmän viedä. Se edellyttää organisaatiotasolla sitä, että saamme keskitettyä lajin urheilijoita samaan paikkaan, jolloin investointi valmennukseen on järkevää ja vaikuttavaa. Jos lajin urheilijat ovat hajallaan ympäri Suomea, se tehtävä on ihan erilainen.

Suomen Urheiluliitossa on todettu, että nykyhuippujen valmentautumisen tukeminen on vaikuttavin tapa auttaa tässä ja nyt. Jotta valinta ei jää ainoastaan nykysukupolven etuudeksi, ammattivalmennusta ei voi järjestää ihan millä tahansa ehdoilla ihan kenelle tahansa.

– Jotta sitä voidaan tehdä pitkäjänteisesti, on tärkeää, että se sijoittuu valitsemaamme keskukseen. Silloin sille on myös jatkumoa. Esimerkiksi tässä tapauksessa toivon, että Matin valmennusura kestää vielä pidempään kuin näiden ottelijoiden urheilu-urat, jolloin myös valmentajan osaaminen pääsee karttumaan koko ajan. Se on vaikuttavaa, jos olemme pitkäjänteisesti hyvän valmennuksen perässä, Finni alleviivaa.

Tien auraamista

Kaiken ytimessä on urheilija tai urheilijat sekä heidän henkilökohtainen valmentajansa. Kun tullaan seuraavalle tasolle, keskittämisen merkitys kohoaa entisestään.

Liimataisen valmentaman ryhmän tukenakin on monenlaista osaajaa; urheilijoilla on omien kontaktiensa lisäksi käytössä eri alojen erityisosaajia paikallisen urheiluakatemian ja yleisurheilukeskuksen kautta. Suoraan Tampereen urheiluakatemian kautta ryhmään on kiinnittynyt muun muassa fysiikkavalmennuksessa mukana oleva Jenni Puputti.

Kun puhutaan lajista, joka yhdistää seitsemän eri lajia, tarvetta on asiantuntijatoiminnan ja testaustoimintojen lisäksi myös spesifille lajiosaamiselle. Liimatainen hyödyntää Tampereella muun muassa Mika Lönnbladin lajiosaamista kuulassa, Matti Närhen keihäässä ja Jouko Kilven korkeudessa.

– Kaikki lähtee tietenkin vastuuvalmentajan tarpeista, joita hän näkee ryhmässä tarvittavan. Kun tarve on, siihen pystytään myös vastaamaan. Voi sanoa, että Matin ryhmän ympärille on pystytty kasaamaan sellainen tuki, jota hän on halunnut ja jota urheilijat ovat tarvinneet. Tässä kokonaisuudessa yhdistyy hyvin lajiliiton keskittämisidea ja akatemiatoiminta, Finni kertoo.

Yhtälö toimii myös toiseen suuntaan. Suomen Urheiluliitossa keskittämisen kulttuuri on vielä sen verran nuorta, että Tampereelle sijoittuva ottelijakeskittymä toimii myös muiden alalajien suuntaan esimerkkinä siitä, mihin lajiliittotasolla pyritään.

– On tärkeää, että olemme saaneet päätä avattua näin. Me saamme koko ajan oppia, kuinka tämä keskittäminen ja ammattivalmentajuus oikeasti tapahtuu. Meillä on ollut jo pitkään lajivalmentajia ja nuorten olympiavalmentajia, mutta näin puhdasta päivittäisvalmennukseen keskittyvää ammattivalmennusta meillä ei ole ollut. Sillä tavalla tämä on tien auraamista, Finni huomauttaa.

Artikkelin kuva ja video: Anssi Mäkinen

Lisää liikettä pääyhteistyö­kumppanit

                                
                                     veikkaus_vaakalogo_white_rgb

                                
                                     op_logo_vasen_negatiivi_comporessed
Huippu-urheilun pääyhteistyö­kumppanit

                                
                                     veikkaus_vaakalogo_white_rgb

                                
                                     finnair_logo_white_compressed

                                
                                     icepeak-logo-text-rgb-white_compressed

                                
                                     toyota_v_white_rgb

                                
                                     Aava Virta logo nega

                                
                                     Energiayhtiö St1:n logo