Yhdistetyn EYOF-lajikummi Ilkka Herola: ”Todellisten motivaation lähteiden pitää löytyä siitä fiiliksestä, minkä homma antaa”

Ilkka Herola on ollut suksilla melkeinpä siitä lähtien, kun oppi kävelemään. Hiihtoladut kulkivat kotona Siilinjärvellä mäkihyppytornien vierestä ja sinne piti isoveljen kanssa usein jäädä katselemaan touhua. Pojat saivat suostuteltua isän viemään heidät mäkiharjoituksiin ja siitä se lähti. Vähitellen mäkihyppy tuli tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi ja oli lähellä, että hiihto olisi jäänyt kokonaan pois. Ei kuitenkaan jäänyt, ja tässä sitä nyt ollaan, kertoo parikymmentä vuotta lajin parissa viihtynyt Herola.

Tärkeimpänä yksittäisenä saavutuksena hän pitää viime talvena Oberstdorfin MM-kisoista saamaansa hopeamitalia, mutta matkan varrelta löytyy monta meriittiä, joilla on ollut iso merkitys sillä hetkellä, kun ne on saavuttanut.

– Yksi käännekohta uralla oli nuorten MM-mitali Erzurumista 2017 ja jollain asteella itselle tärkeä oli myös Seefeldin viides sija vuonna 2019. Vaikka siitä ei mitalia minulle jaettukaan, niin se oli siihen kohtaan itselle tärkeä onnistuminen.

Ensimmäisiä isoja kisoja Herolan uralla olivat vuoden 2011 EYOF-kisat Liberecissä.

– Silloin pääsi ensimmäisiä kertoja fiilikseen, että on asettanut itselleen tavoitteen ja onnistunut siinä, kun pääsi kisoihin. Se oli hieno kokemus, paikalla oli olympialaisten tapaan eri lajeja ja pääsi näkemään muiden lajien urheilijoita. Siellä pääsi ekaa kertaa arvokisameininkiin ja oli jatkoa ajatellen tärkeää, että sieltä sai käytännön kokemusta isoista kisoista kohti aikuisten kisoja.

Lajikummin lause jatkuu näin

Päätös lähteä huippu-urheilijan uralle tarkoitti elämässäni konkreettisesti sitä, että jatkoin mielestäni melko lailla normaalia elämää, mitä olin siihenkin asti jatkanut.

Olin niin pienestä asti haaveillut (huipulle pääsemisestä), ettei ollut kysymystäkään, ettenkö pyrkisi siihen ihan täysin. Missään vaiheessa ei kuitenkaan ollut sellaista hetkeä, että voisi sanoa, että tästä se on alkanut. Se on ollut vahvasti taustalla, mutta se, miten realistiselta se on milloinkin tuntunut, on muuttunut. Käytännön toimintaan, tai elämään ympärillä, se ei ole vaikuttanut.

Lajissani kiinnostavinta on kahden täysin erilaisen lajin välinen kontrasti ja se, että se tekee kaikista harjoituspäivistä hyvin monisisältöisiä.

Ikävuodet 15­­­–18 olivat oman urani kannalta opettavaisia.

Haastavina aikoina minua on motivoinut ajatus siitä, että tämä homma ei jatku ikuisesti.

Haluaisin sanoa 16-vuotiaalle itselleni, että nauti muustakin kuin siitä tuloksesta.

Tuloksen tekeminen oli itselläni niinä vuosina aivan liikaa fokuksessa. Se vaikutti kaikkeen: omaan ajatteluun, mielialaan ja tekemiseen. Oli ihan liian suuressa roolissa kaikin puolin.

Vinkkini nuorille urheilijoille on, että ensimmäiset isommat kisat ovat hyviä paikkoja opetella löytämään ja näkemään niitä asioita, jotka hommassa kiinnostavat myös sen tuloksen tekemisen ulkopuolella: niitä omia fiiliksiä, sitä jännitystä ja kilpailun odotusta, itseään vastaan taistelua ja itsensä kehittämistä. Että se ei olisi aina sitä, että ollaan etukäteen määritelty tavoite ja sen toteutuminen määrittää, oletko tyytyväinen vai et. Kun vuodet vierii, niin se ei tule riittämään siihen, että pysyisi homma mielekkäänä, se on varma asia. Todellisten motivaation lähteiden pitää löytyä jostain muualta ja nimenomaan siitä fiiliksestä, minkä homma antaa, ja sitä kannattaa opetella etsimään jo nuorena.

EYOF-kotikisat Vuokatissa ja Lahdessa 20.-25.3.2022

Euroopan nuorten olympiafestivaalien (EYOF) talvikisat järjestetään 20.-25.3.2022 Kainuun ja Lahden maisemissa. Poikien jääkiekko sai kunnian aloittaa kisatapahtumat jo viime joulukuussa, ja turnauksen voitti tuli Suomeen pikkuleijonien upealla esityksellä. EYOF- kisat ovat Suomen historian neljännet viiden renkaan eli olympialipun alla kisattavat arvokilpailut.

Suomen joukkueella on joka lajissa lajikummi eli nuoria urheilijoita tsemppaamassa on lajissaan tunnettuja huippu-urheilijoita, nykyisiä tai jo uransa lopettaneita.