25.10.2018
| Olympiakomitea
Selonteosta hyvä pohja 2020-luvun liikuntapolitiikalle
Suomen ensimmäisessä liikuntapoliittisessa selonteossa linjataan 2020-luvun tärkeimmäksi liikuntapoliittiseksi tavoitteeksi kansalaisten fyysisen aktiivisuuden merkittävä lisääminen kaikissa ikä- ja väestöryhmissä siten, että väestö harrastaa laajasti liikuntaa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävässä määrin. Valtioneuvosto julkaisi esityksen liikuntapoliittiseksi selonteoksi tänään. Selonteko on määrä käsitellä eduskunnassa syyskaudella.
– Keskeisestä linjauksesta ei voi olla muuta kuin yhtä mieltä. Liikunnallisen elämäntavan merkittävä vahvistuminen on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta olennaista. Lisäksi liikunta on tuottavuus-, oppimis- ja yhteisöllisyyskysymys. Kansalaistoiminnalla on sen mahdollistamisessa keskeinen rooli, Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen sanoo.
Selontekoon kirjattuja muita tärkeitä 2020-luvun liikuntapolitiikan painotuksia ovat:
- liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaolosuhteiden tukeminen
- elinvoimaisen, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävän sekä mahdollisimman laajan ja monipuolisen liikunnan kansalaistoiminnan tukeminen
- huippu-urheilun tukemisen kasvattaminen ja tuen lisääminen erityisesti huippu-urheilijan uran alkuvaiheeseen sekä kansainvälisesti kilpailukykyisten toimintaympäristöjen ja valmentautumisprosessien kehittämiseen.
– Uskon, että selonteko antaa selkeän perustan tulevan hallitusohjelman laatimiselle hallituskoalitiosta riippumatta. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja huippu-urheilumenestyksen merkitys eivät jaa poliittista kenttää, vaan tunnustetaan tärkeäksi osaksi suomalaisuutta ja yhteiskuntaa, Salonen toteaa.
Olympiakomitea ehdotti keväällä antamassaan lausunnossa kahdeksantoista konkreettista toimenpidettä huomioitavaksi selonteon valmistelussa. Toimenpide-ehdotukset jakautuivat neljään linjaukseen: vahvistetaan poikkihallinnollisuutta, edistetään seurojen elinvoimaa, vahvistetaan huippu-urheilumenestystä ja lisätään terveyttä edistävää liikuntaa. Liikuntajärjestöt tekivät myös yhteisen lausunnon, jossa korostetaan erityisesti rahoituksen selkiyttämisen tarvetta.
– Vaikuttaa siltä, että kaikki toimenpide-ehdotuksemme on jossain määrin huomioitu. Kiitos siitä ministeriölle. Osa ehdotuksistamme oli hyvin tarkalle tasolle meneviä. Yksityiskohtien työstämistä on nyt jatkettava OKM:n ja urheilujärjestöjen yhteistyönä selontekoon kirjatulta pohjalta. Esimerkiksi huippu-urheilun johtamisjärjestelmän selkiyttäminen vaatii tiiviistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Erityisesti rahoituskysymyksissä on yhteisen tarkentamisen varaa. Hyviä lähtökohtia on sekä selonteossa että tutkimuksissa. Esimerkiksi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen eilen julkistaman selvityksen mukaan Suomen valtion rahoitus huippu-urheiluun on Pohjoismaiden pienin.
– Rahoituksen määrää tulee kehittää, ja on hyvä, että tämä todetaan myös selonteossa. Lisäksi jatkossa järjestöjen oman varainhankinnan ei tulisi vähentää valtionavustuksen määrää. Selonteossa tästä todetaan, että avustusjärjestelmän tulee myös kannustaa järjestöjä omaan varainhankintaan, Salonen muistuttaa.
Lisätiedot:
Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen, p. 040 541 0295