Liikuntapolitiikka-podcast: Vihreiden Liikanen ja keskustan Kosonen lisäisivät liikunnan resursseja 

Tulevalla vaalikaudella on erinomainen mahdollisuus saada liikunta ja urheilu nousuun. Lähtökohtia on muun muassa tutkimustiedossa, liikuntapoliittisessa selonteossa ja puolueiden poliittisissa ohjelmissa. Tällainen viesti välittyi Olympiakomitean uuden Liikuntapolitiikka-podcastin jaksosta, jossa vieraina olivat kansanedustaja Hanna Kosonen keskustasta, varapuheenjohtaja Veli Liikanen vihreistä ja toimitusjohtaja Mikko Salonen Olympiakomiteasta. 

Liikunnalle vahvemmat resurssit 

Sekä Kosonen että Liikanen pitivät tärkeänä, että tulevalla vaalikaudella saadaan uusia resursseja liikunnan ja urheilun käyttöön. Näin saadaan liikuntaan ja urheiluun vaikuttavampia toimia, ja säästöjä koituu erityisesti sosiaali- ja terveysmenoihin. Liikkumattomuuden haittoja kuvaa esimerkiksi UKK-instituutin koordinoima selvitys keväältä 2018, jonka mukaan liikkumattomuudesta koituu vähintään 3 miljardin vuotuiset kustannukset. Lisäkohdennuksia edellyttää, että liikuntaan ei käytettäisi yksinomaan veikkausvoittovaroja, kuten nykyisin. Liikunta on ainoa toimiala, jolla ei käytetä käytännössä lainkaan yleiskatteellisia budjettivaroja. 

Kosonen piti myös tärkeänä, että jatkossa liikuntaa edistettäisiin enemmän pitkäaikaisella toiminnalla hankkeiden sijaan. Hän kaipasi jatkuvaa perusrahoitusta esimerkiksi Liikkuva koulu -tyyppiseen toimintaan. Lisäksi hankkeiden kehittämiä hyviä käytäntöjä tulisi levittää nykyistä paremmin.  

–  Kun hankehakeminen ja siihen liittyvä rumba jäisi vähemmälle, voitaisiin keskittyä enemmän itse toimintaan, Kosonen sanoi.  

Myös vihreiden Liikasen mielestä liian vähäisen liikunnan haaste on niin iso, että siihen vastaaminen edellyttää uusia resursseja.  

–  Jos halutaan lisätä aktiivisuuden määrää, niin tarvitaan uusia toimia, Liikanen kiteytti.  

Liikanen ja Kosonen hahmottelivat useamman kymmenen miljoonan lisäkohdennusta liikuntaan. 

Sekä Liikanen että Kosonen näkivät, että yhteiskunta voi kannustaa liikkumaan ainakin hyvillä olosuhteilla, ohjauksella ja ohjelmilla.  

– Me voidaan yhteiskunnassa myös mokata tämä, Liikanen muistutti, ja kuvasi, että moninaisilla päätännän tavoilla vaikutetaan siihen, kannustaako yhteiskunta liikkumaan vai ei:  

– On esimerkiksi tosi iso ero, rakennetaanko kaupunkeja moottoriliikenteen ehdoilla vai ihmisten oman liikkeen ehdoilla, Liikanen kuvasi. 

Lasten ja nuorten liikkeeseen ohjausta, valinnanvapautta ja matalaa kynnystä 

Jotta jokainen lapsi ja nuori löytää itselleen sopivan harrastuksen, tarvitaan jonkinlaista ohjausta harrastusten pariin. Veli Liikasen mukaan lasten ja nuorten on voitava itse valita itselleen sopivaa liikkumista. 

– Tässä tukena voi olla harrastuspassi tai joku tämän tyyppinen väline, Liikanen hahmotteli. 

Kosonen näki koulujen roolin erityisen tärkeänä.  

– Koulujen kautta tavoitetaan kaikki. Uskon koulupäivään liitettyyn maksuttomaan harrastamiseen. Harrastusten järjestämisessä tulisi olla joustava lajien kirjon tarjoamisessa, Kosonen kuvasi. 

Seuratoiminnan ammattimaistuminen ja toiminnan laajentaminen koskemaan myös matalan kynnyksen liikuntaa nähtiin yhtenä mahdollisuutena. Olympiakomitean Mikko Salonen kuvasi ammattilaisten roolia tulevaisuuden seuratyössä: 

– Seuratoiminnan kivijalka on vapaaehtoistyö. Mutta jotta me pystymme merkittävässä määrin lisätä tarjontaa, tarvitaan ihmisiä, jotka voivat esimerkiksi koulupäivää ennen tai sen jälkeen tarjota liikuntaa, Salonen sanoi. 

Huippu-urheiluun valmentautumisen tukea ja yhdenvertaisuutta 

Kosonen ja Liikanen näkivät monipuolisen harrastamisen tärkeäksi myös huippu-urheilumenestykselle. Mitä enemmän on eri lajeja kokeilevia, harrastavia lapsia ja nuoria, sitä suuremmalla mahdollisuudella osa menestyy myös huipulla.  

Kososen mukaan valtio pystyy kehittämään huippu-urheilua pienilläkin toimilla. Hän muistutti tällä vaalikaudella tehdyistä valtion budjetin mittakaavassa pienistä satsauksista esimerkiksi urheilija-apurahoihin, urheilijoiden kaksoisurien tukemiseen ja urheiluakatemioihin. 

– Valtio tukee huippu-urheilua Suomessa suurin piirtein yhtä paljon kuin muissa Pohjoismaissa, mutta muissa Pohjoismaissa on aivan erilainen tilanne yksityiseltä puolelta. Jos yksityistä puolta ei saada heräteltyä mukaan, aika pienilläkin satsauksilla valtio voi tehdä paljon, Kosonen totesi. 

Olympiakomitean Salonen piti tärkeänä valtion satsausta huippu-urheilun edellytyksiin: 

– Seuraavalla vaalikaudella tarvitaan selkeä hyppy rahoituksessa olennaisesti isommalle tasolle. Tämän ei pitäisi olla poliittisesti riski päättäjille. Viime syksynä julkistettu tutkimus toteaa, että 74 % suomalaisista haluaa, että suomalaiset huippu-urheilijat menestyvät. Lisäksi 72 % suomalaisista kokee, että suomalaisten näkyminen huippu-urheilun tantereilla on tärkeää, Salonen muistutti. 

Veli Liikanen nosti huippu-urheilukysymykseksi myös yhdenvertaisuuden. Tuoreen vapaa-ajantutkimuksen mukaan kolmannes lapsista ja nuorista on kohdannut kiusaamista tai syrjintää liikuntaharrastuksen yhteydessä.  

– Mitä isompi joukko meillä olisi motivoituneita ja erilaisia ihmisiä urheilemassa, sitä todennäköisemmin synnytetään myös huippuja. Tässä on vielä paljon työtä tehtävänä liikunnassa – kuten monella muullakin yhteiskunnan osa-alueella – että kaikki tuntevat itsensä tervetulleiksi, Liikanen sanoi. 

Liikasen mukaan yhdenvertaisuuden tulisi näkyä myös lajien painotuksissa mediassa ja julkisessa tuessa. 

Podcast nauhoitettiin 5.3. eduskunnassa. Juontajana toimii Olympiakomitean Ilmari Nalbantoglu. Se on kuunneltavissa täältä ja löytyy myös iTunesista hakusanalla Liikuntapolitiikka. 

Lisätiedot: 

https://www.olympiakomitea.fi/olympiakomitea/liikuntapolitiikka/liikuntapolitiikka-podcast/ 

Keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen, p. 040 717 1114 

Vihreiden varapuheenjohtaja Veli Liikanen, p. 041 549 3338 

Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen, p. 040 541 0295